tiistai 25. huhtikuuta 2017

Helmikuun treffit

On tää kyllä aikamoista nykyään. Tämä bloggaaminen nimittäin. Ajan ottaminen postausten kirjoittamiselle ja kuvien käsittelylle on jotenkin ollut tosi hankalaa. Enkä vain ole saanut aikaiseksi, vaikka olisi ollut aikaakin. Ihan ärsyttää. Todella paljon. Tätä menoa blogi siirretään perheblogeista johonkin muinaishistoria-kategoriaan. Muutama juttu poikineen on odottanut julkaisuaan jo tovin jos toisenkin. Mutta nyt, tästä itseeni ärsyyntymisestä otan kimmokkeen ja päätän päiv... päivittää blogin ajan tasalle. Otan käsittelyyn nuo luonnoksissa homehtuvat, reppanat postausraakileet ja sen jälkeen lupaan kautta kiven ja kannon sekä itselleni, että teille lukijoilleni, että jatkossa jutut tulevat eetteriin nopeammalla aikataululla. Promise!

Jaloissa on pyörineet mm. treffipostaukset. Luvattiin siis tuon siipan kanssa treffailla tänä vuonna kerran kuussa ja tällä hetkellä treffiviikonloppuja on vietetty jo neljä kertaa. Tammikuun treffeistä kirjoitin täällä. Tarkoitus on innostaa muitakin näkemään vaivaa yhteisen ajan viettämiseen ja ehkä jakaa joitain treffivinkkejä. Okei, tällaiset kotikissat antamassa treffivinkkejä on ehkä vähän hupaisaa, mutta kyllä mekin joskus kotoa poistutaan!

Helmikuussa meillä oli jälleen mahdollista viettää treffejä pitkän kaavan mukaan, kun talvilomaansa aloittelevat lapset olivat pois kotoa perjantaista sunnuntaihin. Perjantai-illan ohjelmaan kuului pitkään ja hartaasti odottamani elokuva, Fifty shades darker. Oi että, leffa oli just niin hyvä kun ajattelinkin, että en tiedä miten maltan odottaa trilogian kolmatta osaa! 

Sen lisäksi, että ollaan kotikissoja, ollaan myös leffakissoja. Olikin luontevaa, että elokuvateatterista siirryttiin loppuillaksi herkkujen kanssa kotisohvalle tölläämään lisää leffoja.


fifty shades of gray

Lauantaiksi oltiin suunniteltu piipahdusta Tuusulanjärven jäällä - luistimet jalassa. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja sää oli upea, mutta muutaman päivän plussa-asteet ja vesisade vähän arveluttivat. Olikohan jäärata kunnossa? Täältä ja täältä löytyy reaaliaikaista tietoa talvikunnossapidosta ja luistinradan jäätilanteesta. Pakattiin autoon varmuuden vuoksi sekä luistimet, että lenkkikengät. Mikäli jää ei ole luistelukunnossa, käydään ainakin lenkkeilemässä jossain lähistöllä, Tuusulanjärven maisemissa.

jäärata

Koska jäällä näytti liikkuvan porukkaa luistimilla ihan sulavan näköisesti, niin päätettiin kokeilla, vaikka ranta melko röpelöiseltä vaikuttikin. Itse rata olikin sitten paremmassa kunnossa. Jääradalla luistelu oli tosi kiva kokemus, vaikka emme matkaluistimia omistakaan. Hyvin pääsi fiilikseen noilla tavallisillakin. Sen verran oli jäässä epätasaisuuksia, että kippasin kerran näyttävästi turvalleni, mutta en onneksi satuttanut itseäni kuin pienen mustelman verran. Voin kyllä lämpimästi suositella tuota rataa. Itse parkkeerattiin auto Gustavelundin parkkiin, josta on lyhyt matka jääradalle.

luistelu

luistelu

Ensi talven luisteluja silmällä pitäen note to self: ota eväät ja termarikahvit mukaan! Miten mukavaa tuossa olisi kymppikilsan luistelurupeaman jälkeen ollut istahtaa syömään eväitä ja hörppimään kuppi kuumaa. Ei viitsitty urheilukamppeissa kuitenkaan mennä ravintolaan, joten ajeltiin takaisin Porvooseen ja haettiin noutoruokaa kotiin. Suositus Porvoon Thai Street Food -ravintolalle!

thai food porvoo

Raittiin ilman myrkytyksestä ja saunan kuumuudesta pöllähtäneinä kotihiiret nauttivat loppuillan kotisohvalla. Tuttavallisesti. Parasta näissä lapsivapaissa viikonlopuissa kuitenkin ovat aamut. Rauhalliset, hiljaiset aamut ja runsaat aamupalat (Mimosoineen).

aamiainen

Sunnuntaina, vielä ennen lasten kotiutumista, ehdittiin käydä lenkillä Porvoossa. Kuten kuvasta näkyy, kevät teki tuloaan jo silloin.. eikä se näytä ihan hirveästi edenneen, kun miettii tämän päivän lämpöasteita ja lumisadetta! Onneksi sääkartassa näyttää hieman paremmalta vappua kohden mentäessä.

jokiranta porvoo

Sellaiset treffit helmikuussa! Ja pian ajattelin kirjoitella teille meidän viime kesän Rooman reissusta... tällä tavalla ajoissa, heh. Eihän siitä ole vielä vuottakaan. ;)

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Suometar juhlapitsa

Yhteistyössä Rosso-ravintolat

Rosso järjesti vuoden alussa lapsille suunnittelukilpailun, jossa tuli kehitellä Suomi 100 -teemaan sopiva pitsa. Alun perin lasten listalle tarkoitettu voittaja olikin tuomariston mielestä niin hyvää, että se päätyi myös aikuisten koossa normilistalle. Kuusivuotiaan hämeenlinnalaisen Erikan suunnittelemaa Suometar-pitsaa on saanut tilata Rosson listalta nyt reilun kuukauden ajan. Pitsan täytteinä on suosittuja, perisuomalaisia makuja: poroa, leipäjuustoa ja kanttarelleja. Me saimme kutsun ruokailemaan ja maistelemaan tätä uutta juhlavuoden pitsaa Porvoon Rossoon.

rosso

rosso lasten kanssa

Pian nelikymppinen Rosso on klassikko. Italialaisia makuja tarjoava ravintola on tunnettu erityisesti hyvistä pitsoistaan, mutta listalta löytyy kyllä monta muutakin erittäin hyvää vaihtoehtoa. Rosso on helposti lähestyttävä ja kotoinen. Lasten kanssa ravintolaan on todella helppo mennä ja käynnit ovat olleet poikkeuksetta meillä sekä lasten että aikuisten mieleen.

lasten kanssa ravintolaan

Viljo ilmoitti tarjoilijalle heti alkuun hyvin määrätietoisesti, haluavansa kokiksen, lihapullat ja muusia. Onni valitsi pitsan ilmakuivatulla kinkulla ja mozzarellalla. Miehen kanssa tilattiin Suomettaret.

rosson pitsat

Suometar oli erittäin positiivinen yllätys ja mieleinen makukokemus suomalaisine täytteineen. Pitsa oli maukas ja täytteet sopivat yhteen loistavasti. Rosson pitsat saa halutessaan myös rukiisella tai gluteenittomalla pohjalla.

suometar pizza

Pienempien ikiliikkujien kanssa ravintolakäynnit ei aina ole sieltä nautinnollisimmasta päästä. Esikoinen viihtyy kyllä pöydässä niin kauan kuin kännykässä on virtaa ja nettiyhteys, mutta tuollainen neljävuotias kaipaa muutakin. Eli kun me vanhemmat halutaan ruokailla ateriamme rauhassa loppuun, on Rosson leikkipaikka pelastus. Pöytä valitaankin näillä kerroilla ilman muuta Viljon mieltymysten mukaisesti leikkipaikan vierestä. Kaikki voittaa - myös ravintolan muut asiakkaat. ;)

rosso leikkipaikka

juhlapizza

Rosso on muuten mukana myös ELO- eli suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön koordinoimassa Syödään yhdessä -hankkeessa. Hanke kannustaa nimensä mukaisesti yhdessä syömiseen, muun muassa joka kuukauden 6. päivä kehotetaan kokoontumaan yhteisten ruokapöytien ääreen eri teemoilla. Myös Rosso on teemapäivissä mukana. Mielestäni todella tärkeä hanke! Olin aika pöyristynyt kuullessani, että Suomessa syödään OECD maista vähiten yhdessä! Tähän pitää saada muutos, joten nyt kaikki kipin kapin yhteisten pääsiäisherkkujen ääreen! Nauttikaahan pääsiäisestä ja toivottavasti myös auringosta!

Rossolle kiitokset illallisesta ja erityiskiitokset Porvoon Rossolle harvinaisen hyvästä palvelusta! Ihan 10+++

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Maailman paras lapsilta piilotettava herkku

Herran vuonna 2017 universumi on kehittynyt pitkälle. On tekoälyä, rokotteet epidemioita vastaan, sähkö, lamppu, pyörä ja ties mitä ihmiseloa helpottavia ja elämisen mukavuutta lisääviä hilavitkuttimia. Mutta kukaan ei ole vielä tähän päivään mennessä keksinyt, miten syödä lapsilta herkkuja salaa! Käsittämätöntä. Tämä vitsaus on kuitenkin kiusannut ihmiskuntaa niin kauan kuin maailmassa on ollut herkkuja. Ja lapsia.

Lapsilla on valikoiva kuulo. Voit kaikessa rauhassa pyytää heitä keräämään lattialla lojuvat legot tai painumaan hammaspesulle. He eivät kuule sinua. Eivät näe sinua. Eivät reagoi olemassaoloosi. Mutta annas olla, kun parin huoneen päässä varovasti otat pussista karkin, taitat levystä palan suklaata tai hivutat kätesi keksipakettiin ottaaksesi keksin - B O O M ! Ne ovat siinä jaloissasi alle nanosekunnin ja tapittavat pyörein ja kostein silmin: "Äiti, mitä sä syöt?".

mukikakku mikrossa

Ja niin se tapahtui, kuten kaikki maailman parhaat keksinnöt tuppaavat syntymään. Puolivahingossa. Eräänä kauniina kevätpäivänä tässä jokin aika sitten, päätin ihan muina naisina testata mukikakkua. Ihan huvikseni vaan, koska herkkuhammasta kolotti. Olin näihin mikrossa pikaisesti valmistettaviin pikakakkuihin suhtautunut hieman varauksella, mutta nyt ajattelin, että what the hell, kai sitä nyt voi aina kokeilla? Päädyin Anskun kehittelemään reseptiin, ihan pienesti vain muokkasin omiin tarpeisiin sopivaksi. Voit käyttää vallan hyvin tavallista voita tai maidotonta margariinia, vehnäjauhoja tai gluteenittomia jauhoja. Tai kaurajauhoja kuten minä. Taipuu siis helposti myös gluteenittomaksi ja maidottomaksi herkuksi. Sokerinkin voi varmasti korvata muulla makeutuksella niin halutessaan.

suklaakakku mikrossa

Siinä kakkua lusikoidessani se iski tajuntaan. Lapset kävivät pyörähtämässä paikalla, mutta kumpikaan ei noteerannut kädessäni olevaa kuppia millään tavalla. Kuppi oli lasten silmissä täydellisen epäkiinnostava KAHVIKUPPI! Eikä noilla peijoonilla ollut pienintäkään epäilystä, että äidin kupissa olisi ollut jotain muuta kuin kahvia, saati kakkua. Muahahaha! Myhäilin tyytyväisenä mielessäni ja olin muka hörppivinäni kahvia aina kun jompikumpi ilmaantui näköpiiriin. Hörp, hörp. Mikä loistava, suorastaan nerokas keksintö! Pakko tunnustaa, että mukikakkua on sittemmin tehty meillä kerran jos toisenkin ja aina menee yhtä täydestä, hähää!

nopea suklaakakku

Jos olisin fiksu (mitä en ole), niin tämän reseptin määrällä herkuttelisi (ehkä) kaksi ihmistä. Mutta koska olen rohmu, niin tämä on sellainen annos, jolla lähtee varmasti herkkunälkä ja josta tulee melko varmasti sellainen vähän äklö olo.

Äidin suklainen salamukikakku:

2 rkl voita
1 rkl sokeria (hunajaa kokeilen seuraavaksi)
1 rkl tummaa kaakaojauhetta
1 kananmuna
1 rkl (kasvi)maitoa
0,5 dl vehnäjauhoja (myös kaurajauho toimi)
ripaus leivinjauhetta
ripaus suolaa ja vaniljajauhetta



Mittaa voi ja sokeri (tai muu makeutus) kupin pohjalle. Lämmitä mikrossa puolisen minuuttia, kunnes voi sulaa. Lisää kaakaojauhe ja sekoita hyvin. Lisää kananmuna ja sekoita. Lisää kaikki loputkin aineet ja sekoita tasaiseksi. Kypsennä mikrossa vajaa puolitoista minuuttia. Alkuperäisessä ohjeessa neuvotaan kypsentämään (350W) 1,5 minuuttia, mutta meidän mikrossa paras lopputulos tuli noin 1 minuutissa ja 15 sekunnissa. Kakku oli päältä kypsä ja sisältä mmmmmmukavan tahmea.


Sopii syötäväksi mielestäni ihan sellaisenaankin, mutta parasta tämä lämmin kakku on kylmän vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa. Ja tietysti yksin syötynä, kuten varmasti tiedätte. Jäätelössä piilee kuitenkin se vaara, että mikäli et pidä varaasi, jäät kiinni sen annostelusta... Lapset, nuo ihmeen tarkat otukset, saattavat hyvinkin kuulla kun pakastimen ovi käy. Mutta testaa ihmeessä jos haluat elää vaarallisesti.

salaherkku


Aurinkoista pääsiäisviikkoa ja nautinnollisen salaisia herkkuhetkiä!

torstai 6. huhtikuuta 2017

Äiti evolvaa naamaa

Tämä Evolven kosteusvoide herätti hilpeyttä, kun näytin purkkia meidän perheen Pokemon Go -fanille. 

"Äiti evolvaa naamaa.", eli suomeksi: kehittää naamaa seuraavalle tasolle. 

"Mikä sust sit tulee?".

Jaa-a. Mikähän se olisi? Momster?

evolve luonnonkosmetiikka

Itse toivoisin tietysti, että se pyyhkisi kasvoilta muutaman vuoden. No vaikka kymmenen. Vaikka kuinka väitän olevani sinut ikäni kanssa, se ei tarkoita, että olisin sinut kaikkien iän tuomien muutosten kanssa. Miten oikeasti kaipaankaan sitä parikymppisen kimmoisaa ja napakkaa ihoa, johon sai uurteita vain ilmeilemällä. Nyt, 39 -vuotiaana uurteet ovat tulleet jäädäkseen ja lempiharrastukseni on kiristää peilin edessä ihoa taaksepäin ja haikailla sileämmän ihon perään. Ihohuokoset kasvavat jälkikasvun kanssa kilpaa. Silmäpussit näyttävät siltä, kuin silmien allakin olisi kulmakarvat. Poskipäät eivät enää erotu ja suupielet valuvat samassa linjassa hamsterin poskipussien kanssa. Ihan kuin siellä olisi enemmänkin kamaa jemmassa. Kohta varmaan haluavat kaupan kassalla kurkata poskiin käsilaukun lisäksi.

alaston totuus

No ihan niin hölmö en sentään ole, että kuvittelisin voiteiden ryppyjä poistavaan vaikutukseen. Sen sijaan haluan uskoa, että kunnollisella hoidolla ja erityisesti kosteutuksella voidaan ehkä hieman vaikuttaa uusien syntyyn. Minulla on erittäin ohut iho, joka valitettavasti rypistyy aika helposti. Varsinkin talvella huomaan, että mikä tahansa ohut fluidi ei enää riitä. Ja monet paksut rasvat taas tuntuvat vähän liiankin tymäköiltä. Mutta tämä Evolve. Tämä oli rakkautta ensi sipaisulla! Ihanan täyteläistä, hyvän tuoksuista, kosteuttavaa ja mikä parasta - imeytyy nopeasti, eikä jätä mitään ällöä kelmua ihon pintaan. Tästä voiteesta viehättyneenä uskaltauduin tilaamaan samasta sarjasta myös vaahtoavan putsarin ja miselliveden.

evolve tuotteet

Putsari on ihan huippu! Olen jonkin aikaa yrittänyt etsiä luonnonkosmetiikasta uutta pesuainetta kasvoille, sellaista, joka todellakin pesisi kasvoilta meikin, olematta turhan kuivattava. Tämä toimii ja se vaahtoaa tosi hyvin veden kanssa, joten on vieläpä riittoisaa. Misellivettä käytän kasvovetenä muun puhdistuksen jälkeen ja se on ollut mielestäni ihan fine. En osaa käyttää sitä itse meikinpuhdistukseen, joten sen putsaustehosta en osaa sanoa. Kaiken kaikkiaan iso peukku koko tuotesarjalle täältä!

meikittömät kasvot

Muutama sananen tämän postauksen kuvista. Mietin pitkään, että kehtaanko laittaa itsestäni meikitöntä kuvaa (jälkimmäisessä kuvassa vain ripsaria), kun usein meikatunkin kuvan julkaisu hirvittää. Että jospa pitäisin nämä huokoseni vain ruudun tällä puolella, itselläni? Ei kai kukaan järkevä nelikymppinen laita itsestään meikitöntä kasvokuvaa nettiin?

Mutta sitten ajattelin naistenlehtien voidemainoksia. Jopa niitä, joissa mallina on jo hieman enemmän elämää nähneet kasvot. Ja nekin mainokset ovat niin retusoituja ja photoshopattuja, että alkoi ihan ärsyttää. Ja sitten ajattelin olla rohkea. Niin rohkea, että valitsin sopivan kuvakulman ja valaistuksen. Väärä kuvakulma nimittäin paljastaa mm. ne roikkuvat ja veltot hamsterinposket. Väärä valo rypyt, juonteet, silmäpussit ja jättiläishuokoset. Otin sata kuvaa, joista hylkäsin 99. Mutta hei, en käsitellyt kuvia (jos valon ja kontrastin lisäämistä ei lasketa). Niin rohkea olin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...