maanantai 12. kesäkuuta 2017

Hiihtoa ja sinisimpukoita (maaliskuun treffit)

Jos nyt vähän laahaavat jälkijunassa nämä treffipostaukset, niin haittaako se... koska tämä meidän kesäsää on mitä on, niin eikös olekin just hyvä hetki palata tunnelmissa meidän maaliskuisiin "treffeihin"? 

Maaliskuun lapsivapaa tuntui jo vähän liioittelulta. Ei niinkään loisteliaan sisältönsä puolesta (not), vaan koska tuntui, että jatkuvastiko tässä nyt täytyy deittailla. Vastahan ne edelliset treffit saatiin pakettiin, kun lapsia oltiin taas kärräämässä anopin hoiviin. Vähän melkein hävetti.

Perjantai-illan ohjelmaan ei aikataulujen puolesta mahtunut muuta kuin kotihiireily, eli pitsat ja leffa kotisohvalta, sekä pitkät yöunet. Mutta sehän sopi kotihiirille. Lauantaiaamun säätutka näytti kaunista, kevätaurinkoista keliä ja mieli teki jonnekin ulkoilmaan hyvin nukutun yön jälkeen. Olen jo pitkään harkinnut suksien - siis ihan perinteisten hiihtosuksien hankintaa, mutta en vain ole saanut aikaiseksi. En myöskään ole ollut varma tykkäänkö hiihtämisestä, sillä edellisestä kerrasta ladulla tulee varmasti jo yli 20 vuotta. Jestas. Ajatuksen tasolla aurinkoisessa säässä sivakointi kuitenkin houkutteli, joten teki mieli ainakin kokeilla josko sitä vielä pysyisi pystyssä. Kaikkea tämä (lähestyvä) keski-ikä teettää.

Valitettavasti kaikki ladut olivat sulat koko Uudellamaalla, joten jos talviurheilua halusi harrastaa, piti suunnata pohjoisemmaksi. Onneksi Lahti oli riittävän pohjoisessa hiihtoa ajatellen, sillä netti osasi kertoa, että Messilän ladut olivat vielä varsin kohtalaisessa kunnossa. Niinpä jatkettiin helmikuussa alkanutta talviurheiluteemaa ja käännettiin auton keula kohti Lahtea.

messilässä

Vuokraamosta sukset jalkaan ja ladulle. Kyllä voin rehellisesti myöntää, että parit ekaa kilsaa oli olo kuin hölmöläisellä. Siltä myös varmasti näytti. Vauhti ei päätä huimannut, todellakaan. Mutta hauskaa oli ja loppua kohden sujui koko ajan paremmin. Tulipa tuolla hoilattua Antti Tuiskua (anteeksi, en voinut estää) ja imitoitua Marja-Liisa Kirvesniemeä. Hiihdettiin noin 11-12 km, kun vähän eksyt.. poikettiin kymppikilsan ladulta.

hiihto messilässä

Hiihtäessä tulee kova nälkä, joten palauttavat hamppariateriat syötiin Messilän Bistrossa ennen kotimatkaa. Kotona hiihtorääkistä säikähtäneet lihakset lepyteltiin saunan lauteilla ja illalla kokattiin pitkästä aikaa sinisimpukoita valkoviinissä. Katsottiin myös joku leffa (jota en enää muista) ja syötiin karkkia. Yllättävää!


simpukat valkoviinissä

Koska sunnuntaina lapset kotiutuivat vasta iltapäivällä, oli mukavaa istua aamupalapöydässä pitkään, aivan kaikessa rauhassa.


breakfast

Sunnuntaina ehdittiin myös hyvin vielä lenkillekin ennen poikien kotiutumista. Ihan kotikaupungin maisemissa tuli tallailtua ja fiilisteltyä lähestyvää kevättä.

Tällaisten viikonloppujen jälkeen on kyllä erityisen mukavaa rutistaa noita muksuja ja aloittaa uusi viikko. Onneksi meillä on vielä reilun puolen vuoden treffit treffaamatta!

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Luonnonkosmetiikkaa kotimaisista marjoista - EKOPHARMA

Taannoisen Ecoskin-hoitolakäynnin yhteydessä sain omalle iholleni valikoidut täsmätuotteet testattavakseni. Porvoolaisessa Ecoskin -hoitolassakin käytössä oleva ammattisarja EKOPHARMA on sertifioitua, kotimaista luonnonkosmetiikkaa, joka käyttää tuotteidensa pohjana veden sijaan kotimaisia marja- ja kasviuutteita. EKOPHARMA on saanut alkunsa perustajansa, Anni Linnavirran omista iho- ja hiuspohjan ongelmista, joille oli vaikea löytää sopivia hoitotuotteita. Luonnonkosmetiikka ei aina sovi herkkäihoisille herkistävien ainesosien vuoksi, mutta EKOPHARMAN tuotteet on kehitelty vastaamaan juuri tähän tarpeeseen - ne ovat paitsi tehokkaita, myös hellävaraisia ja hyvin siedettyjä. Vaikka tuotteet ovat hoitolakäytössä ammattilaisilla, ne ovat myös meidän kuluttajien saatavilla: jälleenmyyjät näet täältä.

luonnonkosmetiikka

Antioksidantti- ja ravinnerikkaat kotimaiset marjat muodostavat EKOPHARMAN neljä hoitolinjaa, joista kukin on kehitelty vastaamaan ihon erilaisiin tarpeisiin: mustaherukka (sensitive), tyrni (anti-age), vadelma (moisturize) ja karpalo (balance).

kotimainen luonnonkosmetikkasarja

Karpalo-hoitolinja tasapainoittaa ihoa ja mm. vähentää sen tulehdusta. Karpalo sisältää A- ja E-vitamiineja, antioksidantteja sekä puhdistavia antimikrobisia yhdisteitä.  

Vadelma-hoitolinjan tuotteet puolestaan lupaavat heleyttää, pehmentää ja kosteuttaa. Vadelmansiemenöljy sisältää ihoa ravitsevia omega-rasvahappoja, karotenoideja, sekä B- ja E-vitamiinia.

Tyrni-hoitolinja perustuu marjan sisältämiin voimakkaisiin antioksidantteihin, jotka vahvistavat ja uudistavat ihoa tehokkaasti. Karotenoidit parantavat ihon aineenvaihduntaa, kollageenisynteesiä ja elastisuutta. 

Mustaherukka-linja on kehitetty rauhoittamaan ja vahvistamaan ihoa. C-vitamiini ja polyfenolit suojaavat herkkää ihoa, karotenoidit ehkäisevät kutinaa ja kuivumista, ja mustaherukan siemenöljy ravitsee ja hoitaa.

ekopharma luomusarja

Ecoskinin Johanna valitsi iholleni tuotteet, joilla olen nyt hemmotellut kasvojani aamuin-illoin kuukauden ajan. Käytössäni on tuotteita sarjan jokaiselta linjalta ja olen aivan ihastunut niihin. Vaikka aikaisemmin käyttämäni tuotteet eivät olleet huonoja nekään, huomaan yhden olennaisen eron käytön aikana: kosteutus. En ole ilmeisesti osannut ihan täysin vastata ihoni vaatimuksiin oikeanlaisella puhdistuksella ja riittävällä kosteutuksella! Nyt iho kiittää olemalla sileämpi ja pehmeämpi, eikä sen tarvitse ollenkaan kiristellä pesun jälkeen.

meikitön iho

En usko, että mikään ihonhoitotuote taikoo ryppyjä pois kenenkään kasvoilta, mutta ne pinnalliset juonteet, jotka johtuvat kuivasta ja kiristelevästä ihosta (ja joista tulisi ryppyjä ennen pitkää ilman toimenpiteitä), ovat poissa. Hyvät ihmiset annankin teille nyt ilmaisen vinkin: antakaa ammattilaisen valita ihollenne oikeanlaiset tuotteet! Olin itse yllättynyt miten monipuolinen valikoima erilaisia tuotteita EKOPHARMAlla on, joten sieltä löytyy varmasti jokaisen ihon tarpeisiin omansa. 

Tällä hetkellä ihonhoitorutiiniini on seuraavanlainen:

Iltaisin käytän meikinpuhdistukseen Karpalo puhdistusöljyä, joka hierotaan sormin kuiville kasvoille (myös silmämeikille). Öljy sulattaa iholta meikin hellävaraisesti ja pesen sen lopuksi pois ylellisen tuntuisella Vadelma puhdistusvaahdolla.

ekopharma vadelma

Tämä kaksoispuhdistus on niin tehokas, että sen mukana lähtee vaivatta myös ei-luonnonkosmetiikkaa oleva meikkivoide. Ihosta tulee täysin puhdas olematta kiristävä. AHA-Tyrni Duo-kuorinta-ainetta käytetään 2-4 kertaa kuukaudessa kirkastamaan ihoa ja poistamaan kuollutta ihosolukkoa. Kuorinnan bambujauhe toimii mekaanisena, mutta hellävaraisena kuorintana ja hedelmähapot kuorivat kemiallisesti. Tykkään tämän koostumuksesta tosi paljon, rakeita on paljon ja vaikka ne ovat pieniä, ne tuntuvat kuorivan tehokkaasti. Olen kuorintojen suhteen kranttu, mutta tämä on täydellinen!

tyrni kuorinta-aine

Puhdistuksen jälkeen on Tyrni kasvoveden vuoro. Kasvoveden käytössä sinänsä ei ole mitään uutta, mutta itse olen aina tottunut pyyhkimään sen vanulapulla ja näin myös varmistamaan, että kaikki epäpuhtaudet ovat lähteneet iholta. Johanna neuvoi kuitenkin levittämään tämän kasvoveden iholle sormin! Näin sitä ei mene hukkaan imeytyessään vanulappuihin. Iho saa jäädä kasvoveden levityksen jälkeen kunnolla kosteaksi, jotta se vastaanottaa paremmin hoitotuotteet. Kasvovesi siis myös kosteuttaa ja tasapainoittaa ihon pH:n. Tämä kasvovesi on ehkä myös aavistuksen geelimäinen, joten se on helppo sivellä iholle sormin verrattuna täysin ohueen nesteeseen.

luomu kasvovesi

Kasvoveden kosteuttamalle iholle levitetään seuraavaksi Tyrni hoitoseerumi. Tämä on todellinen antioksidantti- ja vitamiinipommi ikääntyvälle iholle, joka soveltuu myös silmänympäryksille. Tämä on jotenkin niin hoitavan tuntuista, että tykkään hieroa sitä painellen kasvoille ja ajatella, että kaikki seerumin sisältämät tehoaineet kulkeutuvat huokosten kautta syvälle kudoksiin..

luomu ihonhoitotuotteet

Hoitoseerumin perään taputtelen pari pisaraa Tyrni silmänympärysvoidetta ja lopuksi hoitovoiteen: iltakäytössä on Herukka hoitovoide appelsiinin eteerisellä öljyllä ja aamulla Kesä suojaava päivävoide porkkanauutteella, jossa on suojakerroin 15.

Mies pyöritteli puteleille silmiään ja kysyi, että tarvitsenko oikeasti noita kaikkia. Itse asiassa kyllä, kun tarkemmin miettii. Tässä ei ole mitään ylimääräistä, mutta kaikki ne, joita ikäiseni iho kaipaa ulkoisesti. Olen ollut todella tyytyväinen tuotteisiin ja tällä hetkellä uskon, että haluan jatkaa näiden käyttöä jatkossakin. 

Sitä paitsi, minusta on ihana ajatus, että voin käyttää laadukasta, eläinkokeetonta ja lähituotettua luonnonkosmetiikkaa, joka on kotimainen! Voisiko enempää toivoakaan? Jopa hinta näillä tuotteilla on oikein kohtuullinen. EKOPHARMAlla on avainlipputunnus - tuotteet siis sekä kehitetään, valmistetaan ja pakataan Helsingissä, josta ne lähetetään jälleenmyyjille täysin ilman välikäsiä. Luonnonkosmetiikkasertifikaatti FI-Natura korostaa kriteereissään kotimaisuutta, lähituotantoa sekä luonnon keruutuotteita. Tuotteilla on myös Animalian myöntämä Leaping Bunny -tunnus kertomassa eläinkokeettomuudesta. Kaikki EKOPHARMAn tuotteet sovaltuvat myös vegaaneille.

Kiitos EKOPHARMAlle tuotteista!

(EKOPHARMA -tuotteet saatu bloginäkyvyyttä vastaan)

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Pilattu sukupolvi ja 3 ratkaisuvaihtoehtoa

Me palattiin kotiin just ensimmäiseltä kesälomareissulta Ruotsista. Tuosta rakastetusta ja vihatusta naapurimaastamme, jossa kaikki on vähän paremmin. Ruoho on vihreämpää, hampaat valkoisempia ja sääret tuplasti pidempiä. Kun suomalainen vetää rähinäkännit juhannuksena ja ajaa perheen hankeen, tanssii ruotsalainen iloisessa hiprakassa juhannussalon ympärillä. Kun suomalainen kuuntelee jouluna melankolisia lauluja (ja ajaa perheensä hankeen), ruotsalainen tanssii kuusen ympärillä onnellisena ja laulaa uskomattoman kauniin punaiset kitapurjeet vilkkuen iloisia lauluja. Ruotsalaiset ovat menestyjiä! Miettikää nyt vaikka jääkiekkoa ja euroviisuja. Ja Abbaa - sekä silliä että sitä bändiä. Ruotsalaisilla on kuninkaalliset, Ikea, Volvo ja Wallander. Ruotsalaiset ovat onnellisia ja kauniita. Ruotsalaisilla on idylli ja tyylitajua. Suomalaiset ovat paksuja, juroja ja kateellisia kaikille, joilla menee syystä tai toisesta paremmin.

ruotsissa on kaikki paremmin

Gröna Lundissa käydessämme joka ikinen kaunis pellavapää käyttäytyi nätisti. Söi nätisti, joi nätisti, käyttäytyi nätisti ja varmasti ne pienimmät paskoivat vaippoihinsakin kauniimman läjän kuin suomalaiset, huonosti kasvatetut kauhukakarat. Merihenkisesti pukeutuneet, tyylikkäät vanhemmat hymyilivät onnellisina auringon kanssa kilpaa sädehtien. Purjeveneen kannella kauniiksi ruskettunut iho loi upean kontrastin paksujen vaaleiden hiusten kanssa.

lapsen kanssa ravintolassa

Ruotsissa kenenkään vanhemman ei tarvinnut ravintolassa komentaa lapsiaan, että istu paikoillasi ja syö nyt. Toisin kuin suomalaisten. Älä hypi. Tule pois pöydän alta. Älä roiski pillillä limpparia. Älä makaa siinä penkillä. Tai makaa sitten, mutta älä potki naapuripöydässä istuvaa setää. Älä huido haarukalla. Älä juokse. Pysähdy! Varo! Älä nuole sitä tuolia. Nämä sanat kuultiin vain eräiden suomalaisturistien suusta. En tunne, mutta kaverilta kuulin...

lapset buffetissa

En aio kirjoittaa kaikkea uudelleen lasten ravintolakäyttäytymisestä, käyttäytymisestä ylipäätään tai lasten kasvatuksesta, joista ei olisi juuri monissa muissa blogeissa jo kirjoitettu (klik, klik, klik, klik, klik) liittyen lapset ravintolassa -caseen. Tämä juttu oli vanha jo siinä vaiheessa, kun se osui omiin silmiini. Itse asiassa koko aihe on jo ajat sitten koluttu ja kohuttu. 

Ihmettelen vaan, miksi Sumari:

a) menee Perheet Safkaa tapahtumaan? 
b) kauhistelee lasten juoksentelua perhetapahtumassa? 

Minun olisi ehkä vain pitänyt jättää vain lukematta (tai ainakin kirjoittamatta, koska ärtyneenä ei pitäisi kirjoittaa mitään), mutta Hanna Sumaria lainatakseni, myös omalla katseellani olisi keittänyt perheelle potut, kun päädyin lukemaan Facebookissa jaetun tekstin kommentteja. En väitä, että olisin täysin eri mieltä Hannan kanssa tietyistä lasten kasvatukseen liittyvistä jutuista, kuten rajojen asettamisesta, mutta itselläni meni ihon alle tekstin sävyn ja elävän elämän esimerkkien lisäksi juurikin ne kommentit, jotka olivat suoraan sanoen sieltä, mistä Antti Tuiskun uusin kappalekin kertoo. 

Inhoan kaikkea yleistystä, liittyi se mihin tahansa. Tällä kertaa minun ikäpolveni vanhemmuuteen ja kyvyttömyyteen kasvattaa lapsia oikein. On pöyristyttävää lukea aikuisten, omasta mielestään sivistyneiden, ihmisten kirjoittavan omalla nimellään niin ilkeää, syyllistävää ja jotenkin katkeraa tekstiä.

ravintolaan lapsen kanssa

Nämä kuvat ovat ravintola F Hooneesta Tallinnasta, jossa kvimme syömässä lasten kanssa viime kesänä. Odotimme annoksiamme yli tunnin ja jälkiruokia yli puoli tuntia. Voin kertoa, että lapset käyttäytyivät kuten nälkäiset ja turhautuneet lapset käyttäytyvät. Istuimme tuolla lounaalla yhteensä 2,5 tuntia.

f hoone

Itse söimme tämän viimeisimmän Ruotsin reissun aikana myös mm. buffetissa ja nelivuotiaamme sai ihan itse valita mitä lautaselleen ottaa. Ajatella. Saatan myös ihan läpällä joskus kysäistä samaisellta nelivuotiaalta, että "saako äiti ottaa lisää ruokaa/karkkia/jätskiä/nukkua päikkärit tms.". En siksi, että tarvitsisin siihen lapseni luvan, vaan koska se on vain heitto. Onneksi omilla lapsillani on tilannetajua ja huumoria mikäli heitän tällaisen retorisen tokaisun. Kaikilla sitä taitoa ei ole.

lapset  tallinnassa

En tehnyt tilastollista analyysia kommenteista, mutta sellainen näppituntuma jäi, että suurin osa negatiivisesti ja jopa vihamielisesti keissiin suhtautuvat henkilöt ovat hieman iäkkäämpää rouvaa. Siellä vilahteli ainakin Marjattaa, Irmeliä, Pirkkoa, Sinikkaa ja Terttua peesaamassa Sumarin tekstiä. Eli - jos saan olettaa, niin oma jälkikasvu on "kasvatettu" jo hyvän aikaa sitten. Niin. Kyllä minäkin olen unohtanut asioita, jotka tapahtuivat kolmekymmentä vuotta sitten. Joten annettakoon tämä ajan vääristämä kuva lasten kasvatuksesta heille anteeksi. Minusta koko tapaus kommentteineen on yhtä fiksu kuin keskustelu siitä, saako lapset piirtää katuliiduilla asfalttiin. Lienee samat kommentoijat siellä näppäimistöä savuttamassa. Oletan taas. Se oli väärin. Anteeksi, koskaan ei pitäisi olettaa!

ravintolaan lasten kanssa

Mietinkin, että miten saisimme tähän asiaan sovun ja ratkaisun, ennen kuin tuhansien murheellisten laulujen maa ja sen katajainen kansa ajautuu syvemmälle kateuden, katkeruuden ja turhautuneisuuden suohon.  

Tässä olisi kiperään tilanteeseen muutama ratkaisuvaihtoehto:

1. Liitytään Ruotsiin. Ehkä meistä tulisi ruotsalaisina yhtä onnellisia ja tyytyväisiä kuin naapurimaan kantaväestö? Ehkä kansantautimme valitus ja kateus loppuisivat ja omaksuisimme positiivisen asenteen elämää ja toisiamme kohtaan.

2. Nipistetään valtion kassasta rahaa tieteeseen. Tiedemiehet voisivat kehitellä AIKAKONEEN, jolla me kaikki, koko mätä kansakunta matkustaisimme taas sinne muinaiseen menneisyyteen, jolloin KAIKKI vielä oli paremmin. Tällöin Marjatta, Irmeli, Pirkko, Sinikka ja Terttu voisivat matkustaa ajassa taaksepäin korjaanmaan virheensä ja kasvattamaan meidän sukupolvesta paremman - yhtä hyvän kuin omansa. Koska hei, ketkä tämän lepsun sukupolven kasvatti? Kysyn vaan.

3. Enemmistö tuntemistani vanhemmista miettii aika ajoin omaa vanhemmuuttaan. Keskustelee siitä tuttavien kanssa, jakaa kokemuksiaan, kipuilee ja tuntee aina välillä olevansa maailman huonoin äiti/isä. Minäkin. Väitän, että kasvatuksesta tiedetään nykyään enemmän kuin ennen ja kodin, sekä varhaiskasvatuksen tai esim. koulujen yhteistyö on takuulla paremmalla mallilla kuin omassa lapsuudessani. Kaikki me teemme varmasti virheitä, mutta kaikki me yritämme parhaamme. Joten mitä jos vain lopetetaan toisten syyllistäminen ja lakataan nostamasta itseämme jalustalle toisten kustannuksella? Kannustetaan ja tsempataan, vaikka näkisimmekin omasta perspektiivistämme epäkohtia. Yritetään hyväksyä, että se oma perspektiivi ei ole aina koko totuus. Ei irroteta yksittäisiä lauseita asiayhteyksistä. Ei yleistetä eikä oleteta. Annetaan tilaa ja kunnioitetaan toisiamme. Ollaan ystävällisiä ja näytetään esimerkkiä lapsillemme. Onko se muka liian vaikeaa?

perheet safkaa

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Kierrätä kesäiloa!

Yhteistyössä: Kauppakeskus Itis ja Hope

Tässä kesän kynnyksellä.. tai no, ulkona on kuusi astetta lämmintä, mutta ainakin kesäloman kynnyksellä, on tullut käytyä läpi lasten kesäkamppeita. Aika moni kesävaate näyttää tehneen talven aikana taas kutistumistemput, joten kiertoon joutavat. Meillä onkin kotona nyssäkkä jos toinenkin lojunut nurkissa sisustuksen elävöittäjänä jo hyvän aikaa odottelemassa jatkokäsittelyä. Eli suomeksi: lajittelua kirppiksille ja muualle kiertoon. Kirppispöydän vuokraamiselle en ole löytänyt aikaa enkä inspistä. Nettikirppareilla olen myynyt jotain, mutta homma on turhauttavan hidasta ja muutenkin meinaa mennä hermot av- ja yv-hommiin. Hv sanon minä.

kauppakeskus itis

Sattuikin mainioon saumaan saada pyyntö osallistua Hope Yhdessä & Yhteisesti ry:n Kesäiloa-keräykseen kauppakeskus Itiksessä. Hopella on keräyspiste Itiksessä tämän viikon ajan (29.5.-4.6.) ja pisteellä voi kierrättää hyväkuntoiset lasten ja nuorten vaatteet sekä varusteet, tai lahjoittaa vaikkapa hyppynarun tai jalkapallon vähävaraisen perheen lapselle tai nuorelle.

Me käytiin eilen Itiksessä viemässä oma lahjoitus keräykseen. Meiltä lähti kiertoon kummaltakin lapselta mm. paitoja ja housuja, kurakamppeet ja jokunen Plaston lelu. En ehtinyt kaikkea käydä läpi, joten valitettavasti lajiteltavaa jäi kotiin vieläkin. Mutta pakko sanoa, että kyllä keventyi mieli, kun pääsi edes osasta eroon näin kätevästi. Kaupan päälle sai hyvän mielen.

kesäiloa hyväntekeväisyyskampanja

Tavoitteena on kerätä 1000 lahjoitusta vähävaraisille perheille. Tarvetta on kaikenlaisille ulkoleluille, kylpypyyhkeille, hyväkuntoisille kesävaatteille jne. Itis on lahjoittanut keräykseen 100 kassia, jotka sisältävät jalkapallon, katuliidut, hampurilaisravintolan lahjakortin, sekä lippuja Leikkiasemalle ja minijunaan. Lisätietoa keräyksestä löydät täältä.

Haastankin nyt KAIKKI kynnelle ja Itikseen kykenevät osallistumaan tähän keräykseen hyvän asian puolesta. Käy viemässä vielä tämän viikonlopun aikana teille turhat lastenvaatteet ja -tavarat Itiksen keskusaukiolla sijaitsevaan keräyspisteeseen. Vapaaehtoiset päivystävät pisteellä koko kauppakeskuksen aukioloajan, joten tässä on vielä koko pitkä viikonloppu aikaa! Kampanja huipentuu sunnuntaina klo 11 Isac Elliotin ilmaiskeikkaan.

Mukavaa (ja kesäisempää) viikonloppua!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...