sunnuntai 28. elokuuta 2011

Kreikka, päivä 6

Sunnuntaina suunnattiin Nidrin lähistöllä sijaisevalle vesiputoukselle. Mitään kaunista vesiputousta ei valitettavasti päästy todistamaan kuivuuden vuoksi. Jokunen hassu vesitippa putoili kallion seinämiä alas. Mutta varmaan hieno paikka, 
kun vettä on enemmän.


 Putoukselle johtavalla polulla nähtiin rapu. Itse inhoan kaikkkia vastaavia "ötököitä", joten vähän ahdisti mennä tuon ohi, jos se vaikka tarraa varvassandaaleissa kulkevan turistin varpaaseen? 
No, ei tarrannut.

 Kuivaa ja kuumaa oli!

Putouksen paikka

Putouksilta lähdettiin ajamaan vielä yhdelle rannalle saaren eteläosissa, jossa ei vielä oltu käyty, Micros Gialokselle.

Aamupalasta oli kulunut vasta vähän aikaa, mutta vahingoista viisastuneina ajateltiin, että parempi silti käydä lounastamassa ennen rannalle menoa. Ravintolaksi valikoitui pieni rantataverna heti rantakadun toisella puolella.


Onnin hampurilainen, jonka sämpylä muistutti 
ennemminkin jotain lättyä.  :)

 Samin kreikkalainen pita gyros oli hyvää. Pitaleivän sisään kääräisty naudanlihaa, tomaattia, sipulia ja tsatsikia. Ja näyttäähän tuossa olevan jokunen ranskalainenkin.

 Itselläni oli täytettyjä lettuja kinkku-juustotomaattitäytteellä. Oli vähän mauton, mutta täyttävä, varsinkin kun 
ei ollut mikään kova nälkä edes.

 Ranta oli kivinen, joten pyyhkeen päällä makoilu ei houkutellut. Kolme aurinkotuolia varjoineen kustansi 9 €.



Polskuttelun ja lekottelun jälkeen suunnattiin päivälliselle Nidrin kylään. Myös autovuokra päättyi, joten aterioinnin ja auton palautuksen jälkeen huristeltiin bussilla hotelliin. 

Tätä ei onneksi tarvinnut olla todistamassa! ;D 
Muutenkin törmättiin matkallamme tosi vähän muihin suomalaisiin, mikä ei ollut huono juttu yhtään. Tähän vaikutti suurelta osin se, että varattiin lennot ja hotelli erikseen, eikä matkanjärjestäjältä. Aurinkomatkojen palveluita käytettiin sen verran, että ostettiin firman bussikuljetukset lentokentältä ja takaisin.

 Tuolla Nidrin kylässä kuuli välillä suomea ja meidän hotellissamme oli osan viikkoa yksi suomalainen pariskunta, mutta muutoin turistit olivat lähes poikkeuksetta kreikkalaisia tai italialaisia lomalaisia.



 Toiseksi viimeinen ilta Kreikassa. Onnin nukkuessa istuttiin huoneemme terassilla, kuten joka ilta, nauttien lämpimästä illasta. Hotellin puutarha oli pimeällä kauniisti valaistu. Onneksi mitään bileporukoitakaan ei ollut häiritsemässä. Ainoat äänet olivat vuorilta kuuluva 
koirien haukunta ja kaskaiden siritys.

4 kommenttia:

  1. Ihania tunnelmia! Ollaan tässä mietitty, että lähdettäisiin pahimpaan kaamos-aikaan jonnekin aurinkoon vähän niinkuin häämatkalle koko perhe. Tyttö varmaan silloin, 1,5 vuotiaana osaa jo vähän nauttia rantavedestä ja lämmöstä. Sitä odotellessa kasvattelen matkakuumetta näitä sinun kuvia katselemalla :)

    VastaaPoista
  2. Susanna, kyllä kannattaa lähteä. Ihanaa! Mä olen sitä mieltä, että matkustelu ei mene koskaan "hukkaan". Jään odottelemaan kaamosta ja toivon sit tietysti hirmu lämpöisiä matkapostauksia sinulta. ;)

    VastaaPoista
  3. Saa taas vaan huokaista... aivan ihania kuvia.
    Mahtava tuo kivi ranta!! ei ehkä makoilla mutta näkymaltään

    VastaaPoista
  4. Mia, nuo kivet on kyllä uskomattomia. Niin sileitä, ihan kuin ne ei luonnonkiviä olisikaan. Ja tuolla saarella muuten oli enimmäkseen vastaavia kivirantoja, joissakin oli sitten osa hiekkarantaa, mutta ne oli harvinaisempia.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...