maanantai 23. huhtikuuta 2012

Kahden prosentin stressi

Tänään käytiin rakenneultrassa. Mietin ensin, että kirjoittelenko tänne mitään, mutta koska olen raskaudesta jo kertonut, niin antaa mennä sitten. Sikiö oli kovin vilkkaalla päällä ja asetti haasteita ultraavalle kätilölle suorittaa tarvittavat mittaukset. Viikot vastasivat, lapsivettä oli hyvin ja kaikki kuten kuuluukin.

Paitsi. Kaksi ns. softmarkkeria löydettiin: kalkkikertymä (ns. golfpallo) sydämestä ja pleksuskystia eli nesterakkuloita aivoista. Kyseessähän VOI olla normaaliin kehitykseen kuuluva, ohimenevä ilmiö. Hyvin usein kuulee, että nämä markkerit häviävät sikiön kasvettua ja useammankin markkerilöydöksen sikiöt ovat syntyneet täysin terveinä. Toisaalta, ne VOIVAT olla merkki kromosomipoikkeavuudesta.

Kaksi löydöstä on minimi, jolloin vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta jatkotutkimuksiin Naistenklinikalla. Me saatiin aika jo huomiseksi. 

Nyt en vaan tiedä haluanko lapsivesipunktiota vai en. Apua. No sen ehtii päättää onneksi vaikka vasta paikan päällä. Lääkärin tekemän ultran jälkeen. Katsotaan sitten. Pitäisi nyt osata olla rennosti ja toivoa parasta. Vaan kuinka moni samassa tilanteessa oleva voi olla ajattelematta, että vaikka normaalin kromosomiston todennäköisyys on 98%, niin tuskin yksikään äiti unohtaa sitä 2% vaihtoehtoa.

Jos lääkäri edelleen löytää nuo samat markkerit, niin ehkä päädytään punktioon. Ehkä se on kuitenkin pienempi paha kuin jännittää syyskuuhun asti? Ehkä.
Ps. Pommi on POIKA :)

71 kommenttia:

  1. Hitsi. Tosi ikävä juttu :( Niinkuin sanoit, valtaosa näistä on ihan "turhia" säikähdyksiä, mutta ymmärrän kyllä tunteesi asian tiimoilta. Vaikka ultrani ovatkin olleet aina ihan ok, olen raskausaikana ollut aina vähän huolestunut vauvan voinnista. Kai se on se, että kun sitä lasta ei NÄE niin on sitten huolissaan kokoajan! Punktioon liittyvät riskit tiedän minäkin, mutta en varmaankaan pystyisi jännittämään sinne LA asti. Mutta ehkä tilanne ratkeaa jo lääkärin ultrassa...?Tsemppiä huomiseen! Ja ONNEA toisesta pojasta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna. <3 Mun ajatukset nyt vähän heittelee, välillä oon ihan varma, että näyte otetaan, ettei tarvitse miettiä, vaan saa varmuuden asiaan. Toisaalta mä pelkään sitä toimenpidettä ihan kamalasti. Tuntuu olevan hyvin yksilöllistä miten sen kokee ja varmaan riippuu näytteen ottajastakin... Toisten mielestä ei oo paha, vähän nipistää, kuten verinäytteen ottokin. Toiset kuvailevat sitä elämänsä kivuksi.

      Ehkä mä lopetan tän googlaamisen. Tai sitten en. Mun kärsivällisyydellä kuitenkin Onni, että päästään tutkimuksiin jo huomenna. Vaikka mahdollisesti niitä tuloksia joutuukin sit odottelemaan pidempään.

      Toivotaan parasta. :)

      Poista
  2. Voi mitä poikaonnea! Ihanaa! ♥

    Kyllä se on jännä, prosentteja kaksi ja pysäyttää ajattelemaan sataprosenttia. Ystäväiselläni tehtiin aikanaan samassa ultrassa myöskin löydöksiä, kävi punktiossa ja sai mielenrauhaa tuovat paperit kirjeitse kotiin. Ja terve tyttö tuli. Näin lyhykäisesti tiivistettynä.

    Tsemppiä huomiseen, muista kuunnella sydäntäsi, se johdattaa sinut varmasti oikeaan ratkaisuun punktion suhteen ♥ Onni on superhyvä suomalainen sairaanhoitosysteemi, löydökset eivät onneksi aina tarkoita mitään vakavaa, vaan lisätutkimukset varmistavat että vauveliinilla ei ole hätää ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Samanlaisia tarinoita olen minäkin kuullut. Olen edelleen kahden vaihella tuon punktion suhteen. :S

      Kiitos tsempistä. Onneksi Naistenklinikalla on alan paras asiantuntijuus mitä näihin asioihin tulee. :)

      Poista
  3. Voih :( Toivottavasti tilanne ratkeaa tai siis selviää jo huomenna. Aika monesti nuo ymmärtääkseni on pelkkiä säikähdyksiä. Mulle suositeltiin viimeisessä ja vissiin jo edellisessäkin paria lisätutkimusta ihan ikäni takia, mutta en mennyt kuin np-ultraan, joka tehdään normisti kaikille. Ajattelin, että otetaan vastaan, mitä annetaan. Tsemppiä kovasti, asia varmasti mietityttää..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun toiveuni olisi, että lääkäri ei löytäisikään huomenna mitään, joka antaisi aihetta punktioon tai mihinkään kohonneeseen riskiin. Sulla on kyllä hieno asenne ollut raskauksissa. :)

      Kiitos.

      Poista
  4. Olen jo kauan aikaa lukenut ihanaa blogiasi mutten koskaan kommentoinut. Nyt on pakko, eli haluan kovasti toivottaa tsemppiä huomiselle <3 Meillä äideillä on aina huoli lapsistamme, sekä vielä syntymättömistä että syntyneistä. Toivottavasti kaikki käy parhain päin ja tämä oli vain pelkkä säikähdys! Ihanaa kevättä ja loppuraskautta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tanni, mukavaa kun jätit kommentin! <3 Niinhän se on. Huoli alkaa jo ennen kuin ne syntyvätkään ja taitaa olla ihan elinikäinen... Toivotaan parasta. Kiitos!

      Poista
  5. Pojat on ihania;)

    Toiv. kaikki menis hyvin
    halauksia<3

    Jamssi

    VastaaPoista
  6. Mini-Onni ♥

    Halaus ja rutistus! ♥

    VastaaPoista
  7. Meilläkin on ollut yhden lapsen kohdella golfpallo sydämessä, mutta ei muuta. Synnyttyään hänellä oli napavarsityrä, joka leikattiin. Nämä kaksi ovat myös yhdessä sellaiset markkerit, joilla tehtiin tarkat tutkimukset ja todettiin lapsi trerveeksi. Mutta hän oli jo syntynyt, joten asia hiukan eri. Oli se vakava paikka, kun golfpallo löytyi ultrassa ja kätilö ultrasi ja ultrasi huolten uurteet kasvoilla ja lopulta pyysi toisen kätilön, joka tulikatsomaan. Sitten kätilöt pyysivät vielä lääkärin. Aika karmivaa.

    Punktiossahan on myös se pienen pieni keskenmenoriski, joka minua ainakin mietityttäisi. Plus infektioriski. Itse en ehkä ottaisi punktiota. Mutta en tiedä kuinka tosipaikassa tekisin. Nämä on niitä asioita, joita on helppo spekuloida niin ja näin päin, kunnes on omalla kohdalla tosi tilanne.

    Vaikea päätös, joka on tehtävä ihan yksin. Sillä vaikka miehen kanssa varmasti keskustelee, niin se keho on kuitenkin oma ja yksin sitä vauvaa fyysisesti kantaa.

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo tilanteet on kyllä sellaisia, että ultraaja saa olla hyvin tarkkana ja hienovarainen sanoissaan, sekä eleissään. Meillä oli myös lääkäri mukana, mutta ei montaa sanaa sanonut (oliskohan ollut erikoistuva?).

      Punktiossa on keskenmenoriski, oliko se nyt 0,5 % ja sekin pitää tietysti ottaa huomioon.

      Kiitos! :)

      Poista
  8. Voi ei:( Mä voin kuvitella miten sulla nyt ajatukset heittelee laidasta laitaan. Pidetään peukut pystyssä, että huomisessa ultrassa ei näkyisi mitään poikkeavaa. Jos kuitenkin tarve vaatii, niin mä haluisin sen punktion omalla kohdallani. Mun parille ystävälle se on tehty ja kaikki on mennyt hyvin. Ja vauvojen kromosomitkin on olleet ok.

    Onnea poikauutisesta:) Oon huomenna hengessä mukana<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, vaikka pahoin pelkään, että ne ei yhdessä yössä mihinkään sieltä katoa. Mun siskolle on myös tehty ja tänään pitikin tentata kokemuksista. Terve lapsi heillä nyt. <3 Voi kun joku vois tehdä päätöksen mun puolesta. Höh.

      Kiitos! <3

      Poista
  9. Ymmärrän tuntosi <3 Meilläkin noin vuosi sitten löytyi ultrassa tuo golfpallo ja laajentunut munuaisallas. Hoitaja informoi todella töksösti löydöksistä ja jäimme ihan ymmällemme ultran jälkeen. Heti perään meille soitettiin, että pitäisi pikaisesti tulla lääkärin ultraan: "pääsettekö vaikka tunnin päästä?" Paniikki alkoi hiipiä päälle...

    Lääkärin tekemä ultra järjestyi kuitenkin vasta muutaman viikon päähän, ja silloin ei ollut sydämessä jälkeäkään mistään eriskummallisesta. Lääkäri totesi, että usein nuo ns. golfpallot ovat vain sydämen eri kehitysvaiheissa ilmaantuvia/katoavia tiiviimpiä kudoskohtia, jotka ultraan heijastuvat huolestuttavina, ja yksittäisinä löydöksinähän ne eivät johda tutkimuksiin. Toisen munuaisaltaan kokokin normalisoitui vauvallamme raskauden loppua kohti, joten kahdesta markerista tulikin lopulta nolla markeria. Paljon huolta ja surua ehdimme kuitenkin käydä läpi ennen kuin saimme ihanan ihmeen perätilassa lopulta maailmaan: vielä synnytystä edeltävänäkin yönä olin huolesta soikeana ja mietin "mitä jos sittenkin?". <3 Älä anna huolen viedä sinulta pois iloa raskaudestasi, se on elämän ihme :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hurja tilanne teillä siellä ollut. :( Ja onneksi noin siinä usein käy, että sikiön kehityksen edetessä nämä löydökset katoavat. Toivottavasti tässäkin tapauksessa. Vaikka taitaa olla turha toivo, että se katoaminen tapahtuisi huomiseen mennessä... Onnittelut sinne terveestä lapsesta! :)

      Ja kiitos kovasti rohkaisevasta viestistäsi! <3

      Poista
  10. Jaa-a. Ultra on hyvä, mutta joskus huono. Usein ultralla tehdään löydös,joka ajoissa löydettynä pelastaa hengen. Omalla kohdallani tehtiin munasarjasta ultralla löydös, josta gyne veti suoraan johtopäätöksen syövästä. Kolme viikkoa elin kuin unessa peläten pahinta, kunnes tarkempien tutkimusten jälkeen toinen lääkäri sanoi ettei kyseessä ole syöpä, eikä todellakaan ollut. Opetus: yhden ultran ja lääkärin lausunnon perusteella ei pitäisi vaipua synkkyyteen!
    Voimia Katri, älä murehdi ennen kuin siihen todella on aihetta.

    Toivoo Arja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huih! Onneksi selvisit säikähdyksellä! <3 Mä yritänkin tässä itselleni toistella, että edelleen, terveen lapsen mahdollisuus on huomattavasi suurempi, kuin että löytyisi jokin poikkeama.

      Yritän olla murehtimatta. Kiitos. :)

      Poista
  11. Toivotaan, että kaikki menee hyvin! Voimia huomiselle!

    - Kristiina -

    VastaaPoista
  12. Ei voi kuin toivoa teille sitä 98% mahdollisuutta siitä että kaikki on hyvin! Tsemppiä huomiseen!!

    VastaaPoista
  13. Ihanaa että jaat tälläisen asian, näistä vaietaan niin useasti. Kiitos. Tykkäsin tästä postauksesta todella paljon ja pistän sormet ja varpaat ristiin että kaikki on hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Itse en sitten keksinyt yhtään syytä, miksen olisi asiasta kirjoittanut. Päinvastoin. Ajattelin, että voisi olla mukava kuulla vastaavista kokemuksista ja taas toisinpäin. Tämä on elämää, eikä se aina ole ruusuista unelmaa. Mutta toivotaan, että loppu hyvin, kaikki hyvin. :)

      Poista
  14. Raskaita ajatuksia teillä käsitellään:( On todella hyvä, että pääsitte jo huomenna lääkärille, ettei tarvitse omien (yleensä pahaksi kasvavien) ajatuksien kanssa olla.
    Omasta kokemuksesta tiedän, että vaikka lapsi on sairas, niin pois en antaisi -en ikinä! Ainut ajatus sairaalassa teholla ollessa oli, että kunhan vauva vain selviää. Toisaalta Alexin sairautta ei kukaan muu huomaa.

    Voimahaleja ja toivotaan, että kaikki on kuitenkin hyvin!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän sitä aina tietysti ensimmäisenä jokainen toivoo, että lapsi olisi terve. Sitten jos lapsi ei olekaan täysin terve, niin kyllä se on ihan yhtä rakas. <3

      Kiitos tsempistä!

      Poista
  15. Meillä kävi kuopuksen kanssa samoin ja päätimme pitkän ja tuskallisen pohdinnan jälkeen olla menemättä punktioon. Vaikea päätös, johon ei ole oikeaa, yksiselitteistä vastausta. Toivottavasti kaikki menee hyvin !

    Voimia huomiselle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä, vaikean päätöksen eteen olette tekin joutuneet! <3

      Poista
  16. Katri, voimia sulle ja miehellesi tähän tilanteeseen ja viisautta tehdä päätös. Tehkää sellainen päätös, että sen kanssa on helppo elää ja odottaa. Tai helpompi.
    Nyt puhun hatarin miehen muistikuvin, mutta meillä jollekin muksuista mitattiin jotain turvotusta tms. ultrassa joka saattaa olla merkki jostain. Tai jotain. Vaimo ei mennyt punktioon missä olisi selvinnyt lisää. Terve lapsi syntyi, mitä nyt turhan paljon isäänsä tullut luonteensa puolesta.
    Elämä on täynnä pieniä ihmeitä, sellaista teille toivoen. -Tommi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin. En ole vieläkään osannut päättää. Ehkä se johtuu siitä, että mulla on niin paljon kysymyksiä lääkärille. Kunhan asiat vähän selkenee pääkopassa, niin eiköhän sieltä joku päätös irtoa. Tai pakkohan se on. Huomenna sen sitten taitaa vasta nähdä.

      Ei ole ollut helppoa teilläkään. Olette niiden onnekkaiden joukossa, jotka on saaneet kohonneista riskeistä ja peloista huolimatta terveen lapsen, ihanaa! :) Ja kiitos. <3

      Poista
  17. Voi muru, kyllä kaikki on varmasti hyvin loppujen lopuksi, uskon niin. Suljen teidät rukouksiin. Voimhaleja. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ps. Onnea poikalupauksesta. Pojat on ihania. <3

      Poista
    2. Kiitos naana, olet kultainen. <3

      Poista
  18. Toivotaan että lääkärin ultra riittää eikä punktiota tarvita.Voimia teille,toivon sydämestäni että vauvalla on kaikki hyvin,onneksi jo huomenna tiedätte enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se olis ihanaa, suoranainen ihme! Kiitos paljon tsempistä. <3

      Poista
  19. Peukut on pystyssä että kaikki on hyvin ja selviäisitte säikähdyksellä.

    Voimia <3 Ja onnea pikkupommipoika-lupauksesta <3

    VastaaPoista
  20. Voi, uskon että ajatukset varmasti pyörivät nyt vain tuon asian ympärillä. Oma odotusaika on niin tuoreessa muistissa (nyt 5 kk vanha tyttönen) ja kaikenlaisia pelkoja (turhiakin) kohtasin sen 9 kk:n aikana. Eikä varmaan kukaan säästy edes jonkinlaisilta peloilta. Toivon teille huomiselle ja koko raskausajalle kaikkea hyvää! Uskotaan, että kaikki on hyvin : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan uskomatonta, miten vanhemmuus voi sisältää paljon pelkoa jälkikasvun puolesta. Ei niiltä tunteilta kai välty kukaan. Toivotaan, että me kuuluta sinne negatiivisten tilastojen puolelle. Kiitos! :)

      Poista
  21. Hei! Odotin ensimmäistä lastamme kun lapselta löytyi se ns. golfpallo. Lääkäri oli vielä kaiken lisäksi todella tyly :( Mitään lisätutkimuksia ei tullut koska muuta 'vikaa' ei löytynyt. Kauheeta se epävarmuus että onkohan lapsi terve...Sit seuraavassa ultrassa kysyin kätilöltä siitä golfpallosta niin se oli jo hävinnyt. Ja kätilö sanoi että niistä ei tarvitse hätääntyä. Ja terve lapsi saatiin :) itse olisin mennyt punktioon jos muutakin olisi löydetty. En olisi voinut odottaa syntymään asti ja miettiä asiaa, mut se on jokaisen oma päätös. Kaikkea hyvää teille!
    -lissu-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, olen tosiaan ymmärtänyt, että voi olla ohimenevä ilmiö! Ja ihan voi olla normaali löydös kehittyvässä sydämessä, mutta kun näitä markkereita oli kaksi ja ylittivät tietyn koon (0,5 mm), niin tarjottiin jatkotutkimuksia. Toivotaan, että meidän golfpallo häviäisi myös, en jäisi kaipaamaan! ;)

      Ja kiitos paljon! <3

      Poista
  22. Onnea huomiselle ja siitä eteenpäin! Toivotaan että kaikki menee hyvin :):)

    VastaaPoista
  23. Kovasti tsemppiä! Meille tehtiin punktio. On se pahempi kuin verinäytteen otto, mutta saatoin unohtaa hengitelläkin. Ei se sinänsä paljoa sattunut, enemmän oli rankka henkisesti. Peukut pystyyn, että teillä on kaikki kunnossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä! Ja kiva kun jaoit oman kokemuksesi punktiosta. Mä kammoan sitä jo valmiiksi, vaikken vielä edes tiedä päädytäänkö siihen... <3

      Poista
  24. Tsemppiä huomiselle ♥
    Oon hengessä mukana ja peukut ja varpaat ristissä!

    Vaikeita päätöksiä ja nopealla aikataululla.. Uskotaan ja toivotaan että teidän pojulla on kaikki hyvin :)
    Kiitos kun postasit tästä aiheesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuhannet kiitokset, Milla! <3
      Kyllähän tämä tuli nyt nopealla aikataululla, mutta toisaalta hyvä, ettei ehdi "liikaa" miettiä pahimpia skenaarioita. Yhdessä päivässä ehtii jo miettiä päänsä puhki. Näköjään.

      Toivotaan parasta ja kiitos kun jätit kommentin. :)

      Poista
  25. Heippa! Hiljainen lukijasi täällä ilmoittautuu. Nyt oli pakko jättää jälki itsestäni ja kiitellä postauksestasi vaikeasta aiheesta. Toivotan teille paljon tsemppiä huomiselle! Enkeleitä pikkupojan kasvun matkaan <3

    T. Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi ihanasta kommentistasi! <3 Tsemppiä meiltä ei nyt ainakaan puutu. :)

      Poista
  26. Hei. Meidän esikoiseltamme löydettiin aikoinaan myös pleksus-kystä aivoista, saatiin aika kontrolliin parin viikon päähän ja se oli kadonnut. Huoli oli kuitenkin valtava , joten paljon onnea teille mukaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oltaisiinpa yhtä onnekkaita! Kiitos tsempistä. :)

      Poista
  27. Voihan poika <3

    Tuli ihan kyyneleet silmiin :`(
    Toivotaan kaiken olevan mallillaan ja pallon sekä rakkuloiden pikaista katoamista!
    Haleja <3

    VastaaPoista
  28. Voi elämää! Toivon seuraavalta postaukselta paljon uskoa, toivoa ja rakkautta. Teillä taitaa olla tänään rohkeiden ihmisten päivä. Tsemppiä ja voimia. Ja uskoa, toivoa ja rakkautta!
    t. eräs, jolla oli L.A. tammikuun lopulla 2007 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Tänään oli kyllä hyvin erikoinen päivä. Kiitos, noita kaikkia tarvitaan! <3

      Poista
  29. Vaikea paikka. Jos yhtään auttaa, niin tuttavapiiriini kuuluu nainen jolla oli noita löydöksiä molemmissa raskauksissa. Kävi kaikki testit läpi ja jännitti sittekin. Vaan niin syntyi kaksi täysin tervettä lasta! Ja tsemppiä täältäkin päätöksen tekoon, muista että mikään päätös ei ole väärä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä haluaisin kuulua näiden onnellisten tarinoiden kerhoon.. Vielä pitää odottaa! Kiitos paljon tsempistä! <3

      Poista
  30. Täällä jännitetään peukut pystyssä! Toivottavasti kaikki on hyvin. <3
    Onnea poikapommista tai siis lupauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos houtten! <3 Vielä ei tiedä, toivo elää...

      Poista
  31. Onnittelut pojasta, teillä näköjään kanssa vahvistuu tuo "miesvalta" :)
    Toivotaan parasta, peukut pystyssä... tsemppiä, (eritoten sulle) ♥

    VastaaPoista
  32. Olen seurannut blogiasi jonkin aikaa, ja ajattelin kertoa oman tarinani.

    Kävin nuoremmasta lapsesta rakenneultrassa, ja löytyi kaksi softmarkeria. Kysta aivoista sekä laajentunut munuaisallas. Lääkäri vahvisti löydökset saman tien ja varattiin aika punktioon. Sillä ajatuksella toki että saan sen peruuttaa jos siltä tuntuu. Minun ei oikeastaan edes tarvinnut miettiä, oli melko itsestäänselvää että punktioon mennään. Koko loppuraskaus epävarmuudessa olisi ollut kaltaiselleni murehtijalle jotain aivan karmeaa.

    Itse toimenpide sujui hyvin, en muista että se olisi sattunut lainkaan. Ns. pikatulos eli vaikeimmat trisomiat saatiin viikossa ja koko kromosomiston tutkimiseen meni vielä viikko lisää. Lopputuloksena terveet kromosomit. (Munuaisallasta seurattiin loppuraskauden ajan, eikä se missään vaiheessa normalisoitunut. Lapsen synnnyttyä erinäisten tutkimusten jälkeen sitten lopulta todettiin että hänellä on vain yksi toimiva munuainen. Elämme kuitenkin täysin normaalia elämää ja toinen munuainen hoitaa mainiosti sen puuttuvankin hommat. =))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, että kerroit tämän tarinasi. Se on koskettava. Onneksi ei ilmennyt vakavampaa! <3

      Poista
  33. Toivottavasti saitte vain hyviä uutisia ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä joudutaan uutisia odottamaan, kiitos! <3

      Poista
  34. Voih, lapsiin kohdistuvat huolet on niin hirveitä. Mun äidille tehtiin punktio hänen odottaessaan pikkusiskoani. Kromosomipoikkeavuuden todennäköisyys oli todella suuri ja ne 2viikkoa tulosten odottelua, oli kuulemma hänen elämänsä pisimmät 2viikkoa. Tulos oli kuitenkin hyvä ja terve tyttö syntyi.
    Itse olen kova panikoimaan ja stressaamaan raskauksien aikana. Joka raskaudessa olen kärsinyt myös verenvuodoista, joille ei ole löytynyt mitään syytä ja vaikka miten mietin että "näin oli viime raskaudessakin" niin silti olen ollut aina varma, että nyt sain keskenmenon. HIrvittävä tunne, kun ei saa ajatustaan pois asiasta ja huoli on valtava. paljon siis voimia teille, uskon että teitte oikean päätöksen, mitä ikinä päätittekään TAI vielä parempi jos lääkäri ei ultratessaan löytänyt mitään poikkeavaa! <3 (oisko se sitten Oiva, Onnin veli)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lotta viestistäsi. Odottelu on tosiaan kurjaa. Ja kyllä on suakin koeteltu raskausaikoina... :(
      Lääkäri löysi (valitettavasti) samat markkerit, joten sen puoleen ei voi hengähtää. Vielä.

      Kiitos! <3

      Poista
  35. Pidän peukkuja! Toivottavasti tulokset on hyvät! Vaikka mahdollisuus olisi prosentti tai allekin, mietityttäisi se silti. Huoli lapsesta on aina se suurin huoli.. Lohduttavaa kuitenkin lukea toisten tarinoita, joissa murhe ja huoli on kääntynyt iloksi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saara! Ja totta, kyllähän se mietityttää. Onneksi on näitä onnellisia tarinoita. :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...