keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Viimeinen päivä

Tänään on Onnin viimeinen hoitopäivä perhepäivähoitajalla, jossa on käynyt 12 päivänä kuussa. Just sen verran, että ollaan saatu pitää paikka. Valitettavasti tänä keväänä tuolla ei ole ollut enää oman ikäisiä leikkikavereita, joten turhautumista on ollut havaittavissa. Ei 5-vuotias oikein viihdy 2- ja 3-vuotiaiden seurassa. Perhepäivähoitajalla ei myöskään ole niin paljoa aikaa järjestää tekemistä pienten hoidon lomassa. 

Mutta nyt onkin edessä pitkä kesäloma ja syksyllä paikka päiväkotiryhmään, jossa olisi tarjolla oman ikäistä seuraa. Reilun vuoden päästä syksyllä alkaa jo eskari (siis MITÄ??), niin on sitten tullut jo tutuksi paikka ja kaverit.

Eilen tehtiin Onnin kanssa muffinsseja hoitoon vietäväksi. Hoitaja saa kiitokseksi Onnin askarteleman kortin, pullon Fresitaa, macaronseja ja ruusuja.




Loman alkamisen kunniaksi käydään varmaan herkuttelemassa jäätelöt. Myöhemmin miehen äiti ja kummisetä tulevat hakemaan lomalaisen mukaansa pariksi päiväksi. Tiedossa on kuulema retki Heurekaan. 

27 kommenttia:

  1. Täällä tiukkisäiti kommentoi ;-)
    En oikein koskaan ole ymmärtänyt, että lapsi viedään hoitoon, jos äiti on kotona vauvan kanssa. Eikö normaali arki enää riitä 'ohjelmaksi'? Ei se lapsi, olkoonkin jo 5v, tarvitse sirkushuveja joka päivä. Lähes jokaisessa kunnassa on kerhoja, joissa voi askarrella, tavata muita lapsia, laulaa jne Ja niitä nyt voi tavata ilman kerhoakin.. Hyvää vointia sinulle ja kaunista kesää! Ei helteistä, koska se vasta on loppuraskaudessa raskasta :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mielipiteitä saa ja pitää olla, se ei ole tiukkista. Mun mielipide on, että mikä sopii yhdelle perheelle, ei välttämättä sovi toiselle.

      Me ollaan mietitty tätä hoitoasiaa (uskokaa tai älkää) ihan todella paljon. Meidän tilanne on se, että tässä lähimaastossa ei asu yhtäkään toista lapsiperhettä. Tai no, asuuhan seinän takana, mutta 2-vuotias tyttö ei ole sitä, mitä 5-vuotias poika kaipaa. Lapsiperheitä kyllä tunnemme, mutta moni asuu kauempana ja käy töissä, eli ei tehdä treffejä valitettavasti puistoihin jne. Lisäksi äidin sydäntä raastaa kuulla lapsensa itkevän sitä, että ei ole leikkikavereita, koska tämän vanhan hoitopaikan 2-vuotiaat ei osaa leikkiä samoja leikkejä. Ja omalla pihalla on tylsää leikkiä aina yksin.

      Kerhoista. Juu, ollaankin käyty muutamia kertoja srk:n kerhossa Onnin kanssa, lähin on n. kolmen kilometrin päässä, johon pääsee ainoastaan omalla autolla. Koska asumme kaupungin ulkopuolella, maalla, tarvitsee mies töissä käymiseen autoa. Meillä on vain yksi auto. Kaupunkiin täältä pääsee bussilla, pari-kolme kertaa päivässä. Sikäli tilanne on kyllä tosi kurja ja ollaan sitä harmiteltu monta kertaa. Läheisen talon osti tietääksemme eräs pariskunta, joilla oli samanikäinen poika, mutta heille tuli ero, eikä poika äitinsä kanssa muuttanutkaan naapuriksemme. Mahdollisuudet osallistua kerhoihin ja tavata toisia ihmisiä (lapsia) arkisin ovat siis valitettavan minimaaliset. Toista autoa emme sen vuoksi ole nyt ostamassa.

      Onneksi päiväkodin kanssa voi sopia joustavammin hoitoajoista. Perhepäivähoitajalla tilanne on se, että minimi hoitomäärä kuussa on oltava 13 päivää + tietyt tunnit/päivä (3 päivää viikossa). Päiväkodissa ei tällaista minimivaatimusta ole, vaan hoitomäärä tulee myös Onnin kohdalla olemaan vain 2 tai korkeintaan 3 päivää viikossa, ja myös päivät ovat lyhyempiä kuin töissä käydessä. Emme tee tätä sen vuoksi, että pääsisimme itse lapsenhoidossa helpommalla. Ainoastaan sen vuoksi, että poikamme saisi seuraa, aktiviteetteja, sosiaalistumisen kokemuksia, oppisi ryhmässä käyttäytymistä jne. edes pari kertaa viikossa, joita emme muuten voisi hänelle tarjota.

      Olen ihan oikeasti miettinyt pääni puhki, että mikä on oikein. Olen tuntenut ja tunnen syyllisyyttä siitä, että vien toisen lapsen hoitoon, kun toinen on kotona. Mutta ihan todella tuon pojan tuntiessani uskon, että pari-kolme päivää viikossa päiväkodissa tekee hänelle hyvää. Eli ei, normaali arki ei riitä ohjelmaksi. Silti tässä on joku ristiriita; vaikka tunnen että teen oikein, yhteiskunta (tai ainakin osa siitä) viestittää muuta ja saa syyllisen olon. Mutta ilman muuta halutaan, että isoveli on kotona vauvan synnyttyä mahdollisimman paljon tutustumassa uuteen perheenjäseneemme. En missään nimessä veisi Onnia hoitoon joka päivä.

      Kiitos kommentistasi (vaikka tästä tulikin paha mieli) ja hyvää kesää. En voi tietenkään puhua kenenkään toisen puolesta, tilanteet ja perheet ovat aina erilaisia, mutta tämä sopii meille.

      Poista
  2. Hoitaja saa ihanat kiiokset!

    Oikein mukavaa loman alkua ja Onnille kivaa reissua!

    Meillä esikoinen oli 5-vuotiaana päiväkodin puolipäiväryhmässä. Silloin oli vielä sellaista toimintaa, mutta sitten kaikkea alettiin supistaa. Ryhmässä oli 4-6-vuotiaita lapsia. Aamulla aloittelivat ulkoilulla 8.30-9 ( lapset menivät ko.aikaan ) ja päivä loppui lounaan jälkeen muistaakseni 12.30. Ehdimme kuopuksen kanssa käydä kaupassa, muskarissa, puistossa tai tehdä kotihommia ennen esikoisen hakua ja kuopuksen päikkäreitä. Sitten seuraavana vuonna esikoinen aloitti eskarin ja kuopus hoidon samassa tarhassa. Oli kiva, kun paikka oli jo tuttu :)

    - Kristiina -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikutti ainakin ilahtuneelta aamulla kun Onni lahjan vei mennessään. :)

      Me ei olla vielä keskusteltu päiväkodin kanssa tarkemmin hoitoajoista sun muista tai tehty sopimusta, mutta jotain samansuuntaista ollaan mielessämme kaavailtu. Koska itselläni ei ole vastaavasta tilanteesta kokemuksia, niin ajattelin kuulla, josko heillä olisi tarjota jotain tuontapaista vaihtoehtoa tms. En ole ihan kärryillä päiväkodin aikatauluista vielä, mutta saadaan varmaan toimiva sopimus, joka sopii meille. Ainakin puhelimessa jutellessa olen saanut henkilökunnasta tosi ihanan kuvan! :) Ja voi, niin pitkälle en ole edes vielä ajatellut, että kuopuskin menee hoitoon... :') mutta kyllähän sekin aika koittaa sitten... :)

      Poista
    2. Niin, siis että tosi hyvältä kuullostaa tuo systeemi, joka teillä ollut. :)

      Poista
    3. Ihan varmasti päiväkodista löytyy teille hyvä "systeemi". Nehän ovat vain neuvottelukysymyksiä :) Perheitä ja tarpeita on niin erilaisia. Uskon, että Onni viihtyy tarhassa. Sehän on sitten kuin kerhossa kävisi, jos siellä on puolipäivää tai muutamana päivänä viikossa. Ja kyllä 5-vuotias kaipaa puuhaa ja kavereita kodin lisäksi. Tai meillä ainakin oli niin.

      - Kristiina -

      Poista
    4. Just näin mäkin luulen. Ja kyllä mä mielestäni tunnen tuon oman poikani niin hyvin, että voin sanoa tarvitsevan päiväkodin tarjoamia aktiviteetteja. Se on niin selvästi näkyvillä ollut jo jonkin aikaa kaikessa tekemisissään.

      Poista
  3. Olen pahoillani, että pahoitin mielesi. Lähinnä kommentillani ajattelin herättää keskustelua siitä, ettei päivähoito olisi se 'automaatti', joka hoitaa lapsen kasvatuksen sillä välin 'kun äidillä on niin raskasta pienen vauvan kanssa'. Siis kun oikeasti tiedän monta äitiä, jotka eivät siedä normaalia lapsiperhearkea, vaan haluavat keskittyä vauvaan. Kutsun heitä Espooäideiksi ;-)

    Toki ymmärrän, että tilanteita on monia. Kaikki ei sovi kaikille.
    Itselläni on 5v kotona (vauvan lisäksi) ja lähimmät kaverit yli 5km päässä, toki omistan auton, mutta en todellakaan kuskaa lastani ympäri kylää joka päivä tai edes välttämättä joka viikko. Tilannetta tietenkin helpottaa isommat sisarukset, joista koulun jälkeen on seuraa.

    Päiväkodissa vierailimme kerran poisjäännin jälkeen ja olenkin varma, että teimme oikean ratkaisun. Älämölö ja meteli olivat raskaita jopa minun kestää se parituntinen jonka siellä vietimme... Ja kyseessä on erittäin pieni yksikkö n10-15 lasta.

    Olen varma, että olet miettinyt asian itsellenne sopivaksi ja koska niin on, sinun ei pidä potea huonoa omaatuntoa siitä, että lapsi on päiväkodissa vaan olla onnellinen siitä, että meillä on vaihtoehtoja. Itse uskon, että hyvän äidin (vanhemman) merkki on se pieni syyllisyys, se tarkoittaa, että ajattelee asioita ja pyrkii tekemään niitä toisen parhaaksi vaikka tietää, että 100% patenttiratkaisua elämässä ei koskaan ole.

    T:tiukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kyllä mä ymmärsin sun pointin ekassa viestissäsi, sen vuoksi yritin avata tilannettamme. Koska en ole koko elämäämme täällä blogissa avannut, niin eihän kukaan voi tietää, mikä juuri se meidän tilanne on. Eikä mulla tästä yöunet mennyt, tuli vain se pisto sydämeen, jota olen aiheesta tuntenut aiemminkin. Siihen vielä raskaushormonit päälle :S, niin ei mulle tartte paljoa sanoa. Ihan peace vaan. Mutta kiitos tästä tarkennuksesta. ;)

      Itselle ei tule äkkiseltään yhtään tuttavaa mieleen (ns. Espooäitiä ;) ), joka veisi isomman/isommat lapset hoitoon pienimmän ollessa kotona. Mutta tiedän äitejä, jotka ovat ottaneet lapsen/lapset hoidosta kotiin vauvan synnyttyä. En sitten tiedä kumpi on yleisempää. Ja toisaalta ymmärrän niitä, jotka kritisoivat tällaisten (meidän) kaltaisten perheiden vievän hoitopaikkoja niiltä, jotka niitä todella tarvitsevat (työssäkäyvät).

      Toki, kuten sinäkin kirjoitit, tilanteita on varmaan niin moneen lähtöön. Siihen liittyy mm. nämä perustelut, joita itse esitin mm. lapsiperheiden puute lähistöllä, asuinpaikan sijainti ja hyvänä pointtina isommat sisarukset. Jos meillä olisi Onnin lisäksi muita vanhempia lapsia, niin tilanne voisi olla jälleen ihan toisenlainen. Täällä meillä ei todellakaan ole yhtään ketään meidän vanhempien ja aikuisten naapureiden + 2-vuotiaan tytön lisäksi. Isovanhemmista ei myöskään ole viihdyttämään kovin usein jälkikasvuamme, sillä neljästä isovanhemmasta kolme asuu satojen kilometrien päässä ja yksi vajaan tunnin ajomatkan päässä, mutta hänkin on työelämässä. Ja eihän tietysti aikunen voi koskaan korvata leikeissä toista lasta.

      Ja totta tosiaan, mietitty on. Toivon sydämestäni, että päätös on oikea. Aika näyttää mitä se sitten tulee käytännössä olemaan ja onko se toimiva ratkaisu meille. Tilanne on meille kaikille täysin uusi. Onneksi päiväkoti ei ole mikään vankila, vaan sen voi lopettaa, jos homma ei sitten syystä tai toisesta sujukaan.

      Poista
  4. Alkoi oikein naurattamaan oma avautumiseni :-D Ihan kun mä olisin se henkilö, jonka synnynpäästön tarvitset... HAHAHAHAHAH...

    Sorppa ja kiitti ihanasta blogista!

    t: tiukkis (toivottavsti ei 24/7) ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun viesti oli kuitenkin asiallisesti kirjoitettu ja perusteltu. :) Sen vuoksi jaksoin perustella meidän pointtimme ja taisimme tulla molemmat ymmärretyiksi. En edes uskalla mennä katsomaan keskustelupalstojen avautumisia (niitä vois ehkä ennemmin kutsua avautumiseksi!) tästä aiheesta... Äidit ovat ihan kamalia toisilleen, eikä niitä voi oikein edes keskusteluiksi sanoa. :D Hyvässä keskustelussa kun ei tarvitse olla samaa mieltä edes, kunhan osaa perustella oman kantansa siten, että toinen ymmärtää pointin. :)

      Ja julkisen blogin kirjoittaja ottaa aina sen riskin, että joku tulee ja lyttää. Onneksi mulla ei ole niin paljoa lukijoita, että saisin juurikaan haukkuja. :D Kritiikki on vaikea laji, erityisesti täällä sosiaalisessa mediassa. Väärinymmärryksien riski on suuri. Ja sitten on vielä kritiikin vastaanottamisen taito. Ja kritiikin vastaanottamisen taito RASKAANA. ;D

      Poista
  5. Niin se aika rientää, pikkusista kasvaa "isoja" lapsia... teillä siis kohta eskarilainen :)
    Ja aivan varmasti kaipaa jo ikäistään seuraa, muiselen vaan omia poikia siinä iässä! Varmasti olette valinneet sen oikean ratkasun :D
    Oikein ihanaa lomaa koko teidän perheelle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin ihan hirveän kamalaa tuo lasten kasvaminen... miksi se ajoittain riipaisee niin kovasti. Mä en kestä sitä päivää kun tuo poika muuttaa kotoa pois. Mut niin sen kai kuuluu mennä. Ehkä mulla on vielä kuitenkin hetki aikaa totutella ajatukseen... ;D

      Ja joo, toivotaan että ratkaisu on oikea. Kiitos ja ihanaa kesää! ♥

      Poista
  6. Ihanat viemiset hoitotädille! <3

    Mä olen kanssa aina ollut sitä mieltä, että jokainen perhe tietää tasan parhaiten, mikä järjestely heille sopii. Lapsia on erilaisia, perheitä on erilaisia, elämäntilanteita on erilaisia. On eri asia pitää vaikkapa 3-vee kotona, kun vauva syntyy, kuin 5-vuotias.
    Meidän esikoinen oli pienimmän syntyessä 5v ja jatkoi samassa hoitopaikassa osa-aikaisena, kun jäin äitiyslomalle. Olin siis kahden pienemmän kanssa kotona, mutta vanhin kävi 2-3 päivänä viikossa päiväkodissa. Me koettiin järjestely aivan loistavaksi, 5-vee sai sekä rauhallista perheaikaa, että kavereita ja virikkeitä hoidossa. Sama ryhmä jatkoi myöhemmin myös eskariin, joten sekin oli osaltaan päätökseen vaikuttamassa.
    Kukin tekee tyylillään ja musta hyvä niin. En oikein ymmärrä, miten kenenkään päätökset jaksaa kiinnostaa ketään muuta. Niin kauan kuin Suomessa kerran subjektiivinen päivähoito-oikeus on.

    Ihanaa lomaa ja nauttikaa! :)

    -Päivi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks! Hyvin osasit kirjoittaa auki sen mitä itse ajattelen. :) Ihanaa kesän jatkoa sinne myöskin. :)

      Poista
  7. Päiville vielä, sit mä lopetan :-)

    Oikeastaan tarkoituksenani olikin keskustella siitä subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, sattumalta vain osui tämän kirjoittajan aihepiiriin. Minusta se on palvelu, josta voitaisiin karsia. Säästyneen rahan voisi ohjata vaikka vanhuspalveluun?
    Jotkut vanhemmat puolustavat hoitoonviemistä sillä, että maksavat päivähoitopalveluista. Maksavat joo, mutta maksetulla summalla ei todellakaan kateta todellisia kuluja! Ja ymmärrän myös sen, että joskus on vaikea saada lapsi samaan hoitopaikkaan takaisin, jos paikan kerran luovuttaa pois. Tämäkään ei ole lapsen etu. Tai aikuisen.

    Toisten ihmisten valinnat kiinnostavat minua siksi, että olen kiinnostunut yhteiskunnastamme. Meidän jokapäiväiset valintamme vaikuttavat ympäröivään yhteiskuntaan ja siihen, mihin suuntaan maailma makaa. "Tarjonta luo tarvetta" toimii varmasti myös osittain tässä päivähoitoasiassa.

    Asiaa voisi tarkastella myös toiselta kantilta; miten paljon sub.päivähoito-oikeus ehkäisee mm uupumista, mielenterveyshäiriöitä jne. Miten paljon lapsen kehityksen viivästymisen, perhe-elämän epävakaisuuden yms varhainen havaitseminen auttaa jne. Iso asia, monta eri näkökulmaa eikä minulla ainakaan ole sellaista viisastenkiveä, jolla asian ratkaisisi.

    T: Tiukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikeita juttuja. Itse en kannata tuota palvelun rajaamista juurikin siksi, että missä se raja sitten vedetään, kun perheiden tilanteet ovat niin erilaisia. Vaikka tokikin myös vanhuspalveluun tarvitaan rahaa, mutta ei lapsiperheiden palveluiden kustannuksella.

      Onneks en ole poliitikko, eikä mun tartte pientä päätäni näillä jutuilla vaivatakaan. :S

      Poista
  8. Tulipa tässä sellainenkin näkökulma mieleen, jos tätä asiaa mietitään lapsen näkökulmasta niin onhan sen 5-vuotiaan huomattavasti helpompi esimerkiksi sopeutua suureen esikoulu ryhmään kun on jo hiukan käynyt harjoittelemassa sitä isossa ryhmässä toimimista jo 5-vuotiaana. Joillekkin lapsille sopeutuminen isoon ryhmään vie kauan. Toki työstähän se käy pienelle lapselle tuo päiväkoti elämä, mutta siihen (esim liian suuriin ryhmiin) meidän onkin paljon vaikeampi puuttua.
    Ensi syksynä siis iloisesti vähän kerrallaan opettelemaan sitä päiväkoti elämää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä näkökulma. Koska näitä päätöksiä oman perheen kohdalla tehdessä on ihan ensisijaisena prioriteettina ollut lapsen näkökulma ja etu. Me miehen kanssa nähdään tämä tilanne kaikin puolin sellaisena, että se on Onnille paras mahdollinen.

      Onni on ollut AINA todella herkkä ja hieman ujo, erityisesti lasten seurassa. Tämä johtuu suurelta osalta pojan omasta persoonallisuudesta, että siitä, että hän on koko pienen ikänsä viettänyt aikaa enimmäkseen aikuisseurassa. Tämä on nyt iän myötä vähän helpottanut ja poika on saanut rohkeutta lisää, mutta edelleen arastelee porukassa.

      Maailma on kova paikka jo pienille lapsille, jo päiväkoti-ikäisille, sen me kaikki tiedämme. Ollaan huomattu, että Onni sopeutuu näihin tilanteisiin huomattavasti paremmin, mitä useammin niihin "joutuu". Tällä tavoin arka poika ehkä myös rohkaistuu. Tätä sopeutumista isompiin ryhmiin mekin haetaan. Tosi hyvä pointti siis Tähtianis! :)

      Poista
  9. Ihanat viemiset hoitotädille! Nyt vaan sopivan aurinkoista ja ihanaa lomaa teille!
    Itse kans samaa mieltä, että 5v varmaan jo kaipaa ikäistään seuraa, etenkin jos lähistöllä ei lapsia asu. Ja jos näyttäisi siltä, että te&Onni haluaisitte olla kotoa, niin kuka estää jättämästä hoitopaikkaa. Mutta lomailkaas ens :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! :) Ehkä tuo 5-vuotiaan seuran ja aktiviteettien tarve on myös yksilöllistä. Meillä se on selvästi nähtävillä ja kyllähän sitä vanhempana haluaa lapselleen tarjota sitä, mitä kulloisessakin kehitysvaiheessa kaipaa. Meidän poika on "kypsä" päiväkotielämään (perhepäivähoitajan sanoin vasu-keskustelussa).

      Ja me nautitaan lomasta ja kesästä. Ja mä luulen, että Onni tulee saamaan vanhemmiltaan ihan erityispaljon huomiota ennen syksyä ja pikkuveljeä... ;) Ja aika näyttää miten tuo ratkaisu tosiaan toimii.

      Kiitos ja ihanaa kesää sinne teille myös! :)

      Poista
  10. Aivan ihanat viemiset hoitotädille! Meillä oli kaksi keskimmäistä hoidossa muutaman kuukauden, kun odotin kuopusta, mutta muutoin lapset olleet kotona ja käyneet 2krt vkossa seurakunnan kerhossa. Ihan kuten todettu, jokainen perhe tietää oman tilanteensa ja siihen parhaat ratkaisut itse :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta. Kyllä mä voin myöntää, että mielelläni tuon lapsen kotona pitäisin jos täällä olisi vaikka toinen isompi sisarus jo seuraa pitämässä. Tulevan pikkuveljen kanssakaan ei varmaan mene leikit yksiin ihan hetkeen... :) Kiitos kommentista Terhi! :)

      Poista
  11. Voi vitsi, ollapa Onnin hoitotäti! Tykkäs varmasti :)

    Ja tuohon toiseen asiaan, että kukin tyylillään. Hyvin perustelit, joten saat synninpäästön :D Mä oisin antanut kernaasti Oskun jatkaa hoidossa eskariin asti, mutta perhepäivähoitaja ei suostunut siihen pariin krt:n viikossa. (Ymmärrän kyllä, olis tulot tippuneet jonkin verran.) Enkä sitten vieraaseen päiväkotiryhmään tykännyt viedä vuodeksi ennen eskaria, ni valittiin srk:n kerho, pari pvää viikossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiitos! Kyllä mä nyt nukun yöni levollisesti. ;D

      Teidän perhe löysi sellaisen ratkaisun joka tuntui teistä hyvältä. Ja niin sen kuuluu mennäkin. Eiköhän jokainen vanhempi kuitenkin halua omalle lapselleen parasta ja tekee tällaiset päätökset aina siinä valossa, joka on sen hetkiselle tilanteelle paras. :)

      Poista
  12. Nuku Katri levollisesti vaan, kaikki tekee niinkuin parhaaksi kokee omalle perheelleen!

    Pakko samalla avautua meidän perheen tilanteesta ;)
    Lapset ovat olleet kotihoidossa ja käyneet 2krt/vk kerhossa (yli 3-veenä) olin äitiyslomalla tai hoitovapaalla. Päivähoidossa eivät ole olleet.

    Nyt kuitenkin kaikki E:n hyvät kerhokaverit siirtyvät eskariin ja sinne eskariryhmään jäi tilaa (täyttävät sitä vuotta nuoremmillakin aina kun on tilaa).
    Haimmekin ensimmäistä kertaa hoitopaikkaa pojalle niin että max. hoito päivässä on 4h ja ma-pe. Sama aika siis mitä kaupungin eskari kestää.
    Olemme kokeneet että 5-vuotiaalle omaikäiset kaverit ovat jo tärkeitä ja toisaalta poika saa (mitä luultavammin) paremmin tukea numero/kirjainharjoituksiin ym. tehtäviin kuin minun ja pienten sisarusten kanssa kotona. Ja toki tuonnekaan ei ole pakko joka päivä viedä, mennään tilanteen ja fiiliksen mukaan.
    Ja tämä on myös 5veen oma tahto kun asiasta keskustelimme ja pohdimme jatkamista kerhossa tai tuossa uudessa ryhmässä :)

    Mutta siis todellakin ymmärrän teidän tilanteen ja tiedän mitä 5-vuotias voi mahdollisesti haluta ;)

    3vee jatkaa omaa kerhoaan 2krt/vk ja 1vee on vain kotona.
    Niiden tilanteelle emme koe tarvetta muutoksille.

    Ihanaa lomaa ja sitten vaan kohti uusia seikkailuita ja kavereita <3
    Ja niin muuten minäkin täällä kyynelehdin kun luin tuon hoitajan kauniin kortin!
    Nyt kauniita unia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katariina, sä oot mun idoli! ♥ Kiitos kannustuksesta! Tilanteen ja fiiliksen mukaan, nimenomaan. Terkkuja sinne teille kaikille, erityisesti E:lle ja tsemppiä uusiin kuvioihin. :)

      Kauniita unia ♥

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...