maanantai 30. heinäkuuta 2012

Kun lapsi on poissa, aikuiset hyppii pöydillä

No ei nyt sentään. En halua rikkoa meiltä yhtään pöytää, ne on kaikki ihan mieleisiä. Mutta noin muuten tekee kyllä mieli käyttää aika johonkin sellaiseen, mitä ei normaalisti tule tehtyä lapsukaisen ollessa kotona. Kurkkaus kalenterin sivuille kertoi, että Onni on ollut tämän vuoden puolella kahteen otteeseen yökylässä miehen äidillä ilman meitä vanhempia, mutta mies on ollut molemmilla kerroilla enemmän tai vähemmän töissä. Olen siis saanut nauttia parhaasta mahdollisesta seurasta, itsestäni, mutta onhan se kieltämättä mukavaa viettää toisinaan kokonainen viikonloppu (pe-illasta su-iltaan) puolisonsa seurassa. Edellisen kerran näin tehtiin joulukuussa ja tulevasta ei tiedä. Pommin synnyttyä vastaavaa lapsivapautta ei varmaan ihan hetkeen tule.

Perjantaina 
sain kimpun ruusuja ja suklaata. 
Käytiin leffassa katsastamassa uusin Batman
ja ihailemassa jokirannan valaistusta 
lämpimässä ja pimeässä kesäyössä.
Lauantaina 
nukuttiin kymmeneen. 
Rauhallinen aamupala. 
 Helteinen Helsinki. 
Köpöttelyä kauniissa Kaivarissa. 
Lounasta ravintola Merimakasiinissa. 
Hietsun kirppari. 
Kauppatori & mansikat.
 Suomenlinna.
 Kustaanmiekan kalliot.
 Terassijuomaa. 
Kävelyä Eirassa. 
Pitsat vanhasta kantapaikasta Munkkiniemessä,
jotka nautittiin suoraan laatikoista meren rannassa,
tyyntä Laajalahtea ihaillen.
Rankkasade.























Sunnuntaina 
jälleen pitkät unet, kymmeneen. 
Aamupala.
Hiostava fillarilenkki n. 17 km, 1 tunti.
(maha ei ollut moksiskaan!)
 Nurtsin leikkuuta yhteistuumin:
ajoin ensimmäistä kertaa n. 20 vuotta vanhaa leikkuriamme.
Jostain syystä se oli miehestä hyvin hupaisaa.
En ymmärrä. ;)
Haravointia.
Kesän lämpöennätys Porvoossa, yli 29 astetta.
Kylmä suihku x 2.
Ruuanlaittoa.
Miehen töihin lähtö.
Onnin kotiinpaluu.

PARAS viikonloppu pitkiin aikoihin!

Btw, kuinka usein teillä vietetään lapsivapaata aikaa, 
jos iltoja lasten nukkumaan mentyä ei lasketa?

24 kommenttia:

  1. Oi, täydellistä! Kuulostaa aivan ihastuttavalta viikonlopulta! <3 Meillä kun noita tenavia on kolme, on ehkä sanomattakin selvää, että kokonaan lapsivapaata on TODELLA harvoin. Silloin tällöin, muutaman kerran vuodessa, ovat kaikki yökylässä yhden yön, yleensä jos meillä on joku meno illalla. Tänä vuonna juhannuksen jälkeen koko kolmikko oli ensimmäistä kertaa ikinä kokonaisen viikon mummulassa. Aivan taivaallista! <3 Kyllä latautuu mieli aivan toisella tavalla tuolloin. Niin ihanaa, kun ne takkutukat onkin saada takaisin. :)

    Ihanaa, että olette saanu aikaa kaksin, vielä ennen kuin pommi syntyy. :)

    -Päivi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä latautuu ihan eri tavalla, ja onhan se kivaa sit taas palata arkirytmiin. Vaikkakin se kiukuttelukäyrä on yleensä (ainakin meillä) huipussaan hetken kotiinpaluusta... :S

      :)

      Poista
  2. Ihana viikonloppu teillä, kyllä se vaan tekeekin todella hyvää (vaikka itsellä tulee aina ikävä poikia...) <3

    Mehän oltiin just Asuntomessuilla & Helsingissä (olet varmaan lukenut mun blogista) ja oli niin mieletön vkl että! <3

    Sysksyllä ajateltiin käydä Tukholmassa vielä kahdestaan, ennenkuin vauva syntyy. Sit ei käydä vähän aikaa missään kahdestaan. ;)

    Ihanaa, helteistä maanantaita, se on KESÄ nyt! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kävin silloin lukemassa. Ja HÄH MITÄ??!!! Nyt pitääkin pikapikaa tulla lukemaan uusimmat kuulumiset... Siis vauva, ihanko totta? :) Onnea valtavasti!!!! <3

      Poista
  3. Olipa kiva viikonloppu! Paljon ehditte.

    Laskeskelin, että meillä on ollut tänä kesänä kaksi täysin teinivapaata päivää yhdessä, mutta ei varmaan tehty mitään ihmeellistä, kun ei ole mieleen jäänyt... Porvoossa kävimme kaksin miehen kanssa eräänä lauantaina ( toinen pojista oli kaverilla, toinen ei halunnut mukaan), ja se oli mukava reissu :) Pojat ovat olleet kotoa pois paljonkin, mutta pääasiassa eri aikaan. Tosin se on rauhoittanut teinien keskinäistä rinnakkaineloa :)

    Joskus käymme miehen kanssa kaksin leffassa ja tietenkin asioilla ja kävelyllä. Pojat voivat jäädä kotiin yksin / kaksin, kun ovat jo isoja. Yöksi emme ole heitä keskenään jättäneet, vain isompi on ollut yksin joitakin öitä.

    Eniten kaipaan, että iltaisin olisi kahdenkeskistä aikaa, mutta sitä ei ole juurikaan, koska teinit valvovat pitkään ja erityisesti lomilla.

    - Kristiina -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla myös millaista on perheessä, jossa lapset on isompia. Aika monella kommentoijalla lapset on vielä melko pieniä, eikä vielä siinä iässä, että voisi jättää yhtään yksin. :)

      Noita aikoja odotellessa... Mutta meneekö se sitten niin, että kun haluaisi koko perheen kanssa lähteä johonkin, niin jälkikasvu ei enää halua tulla vanhempien mukaan? ;D Toivottavasti ei, ainakaan aina. :)

      Teinit varmaan nukkuvat aamuisin pitkään, joten aamut lienevät rauhallista aikaa..? :)

      Poista
    2. Joo, teinit lähtevät harvoin mukaamme, tai sitten pitää olla jotain tosi ekstraa. Tänään olimme miehen kanssa kaksistaan Turussa. Kuopusta pyydettiin mukaan, mutta tyly vastaus kuului: En haluu lähtee teidän kanssa minnekään. Poika oli 13 tuntia itsekseen ja viihtyi olympialaisia katsellen. Oli mukava päivä kahdestaan :)

      Teinit nukkuvat pitkään. Kouluun alku vaatii täydellisen rytmin vaihdoksen. Varmasti tulee pikkushokki, kun arki on edessä...

      - Kristiina -

      Poista
    3. Voi että, tää herättikin paljon ajatuksia... Että ns. ruuhkavuosina kun lapset on pieniä, kotona, kaipaa aikaa ilman lapsia. On kiirettä, vilskettä, arkea, jota ei ehkä osaa siinä kaikessa tiimellyksessä edes niin arvostaa. Sitten kun aikaa on (kahden kesken), niin lapset on niin isoja, että niille on tullut omat juttunsa. Tavallaan aika haikeaa!

      Mä tässä ilmeisesti parhaillaan harjoittelen tulevaa. Mies heräsi ja lähti töihin kuudelta. Mä heräsin (jostain kumman syystä, raskaus..?!) samaan aikaan ja olen nyt ennen seitsemää syönyt jo aamupalan ja juon vielä kahvia, ja Onni nukkuu varmaan vielä pari tuntia. Erittäin epätavallista. :DD Tätäkö se sitten tulee olemaan! :D

      Poista
  4. Viime vuoden elo-syyskuun vaihteessa kun käytiin 3vrk reissulla Italiassa.Hups,siitä onkin jo melkein vuosi.Eli käytännössä vastaus vois olla ettei koskaan.Illat saadaan kyllä nakottaa kahdestaan mutta harvemmin silloinkaan mitään kummempaa tehdään,joskus sentään kokkaillaan.Ruoanlaitto,kokkiohjelmat,Wallanderit ym on yhteisiä iltajuttuja,muuten on kiinnostuksen kohteet ihan eri äärilaitaa.Näytin miehelle tän kirjoituksesi ja kysyin että mikä meitä estää lähtemästä vaikka Helsinkiin ens kerran kun saatais lapset hoitoon.Ei kuulemma mikään,sen kun lähdetään.Ehkäpä se toteutuu,kiitos tästä,ainakin herättelit huomaamaan että vois olla aika tehdä jotain yhdessa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herrajee!!! o.O Nyt kyllä tosiaan otatte ihan asiaksenne oman ajan järkkäämisen ja tuutte vaikka kaksin Helsinkiin, kuten kirjoitit. Kolme vuotta sitten?? Mun pää ois varmaan jo räjähtänyt... ;)

      Kyllä tekee hyvää viettää aikaa välillä ihan kaksin. Jotenkin se pari väsynyttä tuntia illassa ei riitä (ainakaan mulle). Eikä sitä silloin edes voi lähteä kotoa mihinkään, että sekin tietysti rajoittaa aika paljon. Jos vaan lapsenhoitoapua on saatavilla, niin käyttäkää! :)

      Poista
  5. Voi voi voi, milloinhan sitä tosiaan itse saisi aikaiseksi tällaisen IHANAN viikonlopun <3 Pienin on nyt pian 6kk ja menee reilun viikon päästä ensimmäisen kerran yökylään sisarustensa kanssa, ja silloin ehkä ne aikuiset hyppiikin pöydällä kun vietetään minun kolmekymppisiä ;) Mutta harvoin, ihan liian harvoin kaikki on poissa, vietetään sitten leppoisia päiviä n.20v päästä kun ne kaikki on muuttaneet pois =D

    Leni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teilläkin on tuo katras sen verran suuri, että ymmärrettävästi ei kaikkia lapsia voi aina yhtä aikaa lykätä hoitoon... Mut sitä paremmalla syyllä, jos vaan mahdollista, kannattaa ainakin yrittää järjestää sitä yhteistäkin aikaa. :) Ja teidän pieninkin on vielä niin pieni. <3

      Mäkin olen mielessäni haaveillut jo mikä vapaus sitä sitten koittaakaan kun lapset on isoja ja muuttavat pois kotoa... ;D Mut ei vaan jaksais odottaa sinne asti. Kyllä sen 20 vuotta jaksaa paremmin katsella tuon toisen naamaa, kun välillä saa rentoutua ihan kaksin. :)

      Poista
  6. Oioi miten ihanalta kuulosti tämä! <3

    Meilläkin vapaata tosi harvoin. Sillai "turhanpäiten" ei koskaan, vaan yleensä on sitten joku meno. Tulevana lauantaina meillä onkin yhet häät ja Severi menee ekaa kertaa yökylään mummulle... iik! Jänskättää se eka kerta! :)

    Hyviä vointeja sulle sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja niin se olikin. :)

      Yleensä se menee niin meilläkin, että jos on jotain oikeasti tärkeää menoa, niin silloin vasta kysytään. Harvemmin tulee pyydettyä, että voiko Onni tulla hoitoon ihan muuten vaan, että me haluttais olla kahdestaan. ;D Eli ei koskaan. Ja itse asiassa nää tän vuoden kerrat on kaikki olleet sellaisia, että miehen äiti on itse niitä ehdottanut. :)

      Ihanaa, te pääsette häihin ilman lapsia! Nauttikaahan kovasti juhlista - mä luulen, että Severikin nauttii "omasta ajastaan" mummun kanssa, eikä ikävöi yhtään niin paljoa kuin äiti... ;)

      Poista
  7. Tärkeää se kahden keskinen aika vaan on myös :-) Ja siitä kaikki ilo irti ottamaan :-) Kuulostaa ihanalta teidän viikonloppu :-) Mukavaa alkanutta viikkoa! :-)

    Tervetuloa blogeileen :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, ehdottomasti! Tuollaisen viikonlopun jälkeen huomaa niin selkeästi sen eron, mikä tässä perheessä ja sen ilmapiirissä vallitsee. Paljon vähemmän kiristelyä ja kiukuttelua - kaikilta. Sehän on koko perheen etu. :)

      Kiitos, samoin sinne! :)

      Poista
  8. Ihanalta kuulostaa teidän viikonloppu:) meillä kolme alle viis vuotiasta ja viimeksi vietetty kahdestaan yö ja päivä kolme vuotta sitten...hui kuinka kauan siitä onkaan mutta mummut työ elämässä ja vuorotyötä:/ oikein ihanaa odotusaikaa ja hyvää loppu kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi että, ei ole teilläkään turhan usein yhteistä aikaa.. :( Mut ehkä sitä vaan joutuu toisinaan kestämään kun lapset on pieniä. Kunpa saisitte silloin tällöin varastettua edes vähän yhteistä aikaa, se on sen arvoista!

      Joskus sitä kuuntelee kateellisena sellaisia perheitä, joilla on kaikki isovanhemmat lähellä auttelemassa. Kiitos ja ihanaa kesää sinne teillekin <3

      Poista
  9. ♥ ... eihän tähän sanoja tarvita... ♥

    VastaaPoista
  10. Teillä on ollut ihanaa! Tuo on ihan parasta aina välillä ja niin tarpeellista ♥ Meillä on lapsivapaata ehkä n. 4-5 krt/vuosi. Välillä toki vain toinen yökyläilee ja sekin helpottaa kummasti (yhdessä kun keksivät vaikka jos mitä tai ainakin nahistelevat, 3 vee ja vajaa 5 vee).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin on, niin tarpeellista! Ja kyllä tietyin väliajoin se pitäis olla ihan mahdollista kaikille pareille. Harmi, että se ei kaikilla ole mahdollista.. :( Ehkä Kela vois tulla tässäkin vastaan ja järkätä perheille lastenhoitoapua muutaman kerran vuodessa, sellaisille siis, joilla ei ole tukiverkostoja lähellä. Ehkä avioerotilastotkin olis kauniimpaa katseltavaa?! :)

      Tuokin varmaan edes vähän keventää, että lapsista toinen on välillä hoidossa. Ehkä se nahistelukin saattaa vähetä, ainakin hetkeksi, kun ovat hetken toisistaan erossa. :) Silti pitäis olla täysin kokonaan lapsivapaata toisinaan. Vaan kaikki eivät kai sitä ehkä sitten kaipaa edes..?

      Poista
  11. Oi ihanaa... tuosta haaveilisin! Ihania tunnelmia!

    Meillä yhteistä aikaa viimeksi... ehkä noin neljä ja puoli vuotta sitten. Surullista jopa, ja sen huomaa kyllä parisuhteestakin. Meillä vain kaikki lapsenhoitomahdollisuudet kiven takana, ja ne vähäisetkin tulee käytettyä jotta saadaan työasiat ja lasten hoito järjestettyä yhtä aikaa.

    Mutta ei auta kieriskellä murheessa, nyt mennään näin, kymmenen vuoden päästä katsotaan tilanne uusiksi.

    Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi harmi teidän tilannetta! :( Kyllä se vaan on parisuhteen kannalta tärkeää, että olisi kahdenkeskistä aikaa joskus. Iltaisin on usein niin väsynyt, että ei edes aina jaksa puhua.

      Pitää vaan yrittää muistaa ja jaksaa tehdä sitten töitä parisuhteen eteen ihan tavallisena arkenakin. Vaikka vaan pieniä huomionosoituksia ohimennen. Nekin piristää ja saa hyvälle mielelle. :)

      Tsemppiä teille! Toivottavasti ei kuitenkaan kymmentä vuotta tarvitse odottaa. <3

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...