Yllätys ♥

Mulla ei ollut eilen minkäänlaisia kuvitelmia, toiveita tai odotuksia hääpäivän viettoon liittyen. Keskiviikkopäivä, miehellä takana yövuoro ja illalla taasen töihin meno iltapäivästä seuraavaan aamuun. 

Ja kun jotain vähiten odottaa, jotain mukavaa tapahtuu! Me nukuttiin Onnin kanssa vielä kahdeksan jälkeen kun mies tuli töistä meitä herättelemään. Heräsin suukkoon ja kehotukseen laittautua valmiiksi - miehen äiti oli tulossa tunnin kuluttua meille Onnia vahtimaan. :)

Ensin suunnattiin vanhaan kaupunkiin. Miehen työkaveri oli vinkannut paikasta nimeltä "avaruuden ikkuna". No, me etsittiin tämä kyseinen paikka ja... no, öh. Tässä se on: pikkuruinen puistopläntti talojen keskellä, melko suojaisassa paikassa ja kallio. Me ei nyt ihan hoksattu tätä ideaa tässä, tuli mieleen, että se on ehkä lähinnä nuorison suosima "pussailupaikka" tms. ;D

...joten jatkettiin matkaa aamupalalle, vanhan kaupungin kahvila Fannyyn. 

Aamiaisen jälkeen käppäiltiin vanhan kaupungin kujilla. Oltiin ehkä ainoat suomalaiset japanilaisten turistien joukossa. Huomaa kyllä, että kesälomakausi on kotimaassa ohitse. 

Pienestä suklaatehtaasta haettiin vähän evästä... 

...ja kiivettiin Lennätinvuorelle ihailemaan maisemia. Samasta paikasta on A. Edelfelt maalannut teoksensa Kesäilta Haikon selällä.

Eväinä suklaatehtaasta ostetut konvehdit ja alkoholitonta kuohuviiniä :)

kuva

Lounaasta nautittiin (siis kirjaimellisesti n a u t i t t i i n) uudessa, Taidetehtaalle avatussa Bistro Sinnessä. Nam, NAM, N A M. Oikeasti, jos olette Porvoossa, menkää syömään SINNE. Paikka tarjoilee porvoolaista lähiruokaa.

Saaristolaislautaselta löytyi perunaa, punasipulihilloketta, isoäidin kurkkuja, paahdettua karitsaa, savustettua lohta, silakkaa, sinappiterriiniä jne.... 

 Paistettua kuhaa ja latva-artisokkapyreetä

 Mehustettuja mustikoita, mantelicrumblea ja vaniljajäätelöä

Lounaan jälkeen olikin jo aika palata kotiin ja ottaa pienet päiväunet. Miesparka oli valvonut lähes koko edellisen yön töissä ja raatamaan piti lähteä taas ensi yöksi. Toinen oli kovin pahoillaan, että aikaa oli näin vähän, eikä sen vuoksi voinut lähteä "merta edemmäs kalaan". Itse taas olen niin positiivisesti yllättynyt kuin olla voi, enkä voisi olla onnellisempi.

Niin, ja sainhan vielä tämänkin:

Mulla on maailman paras mies. Kiitos. ♥