sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Tonttuja

Tänään iski tarve saada otettua jouluisia kuvia meidän pienistä tontuista. Olen odotellut valoisampaa päivää parempien kuvien toivossa, mutta turhaan... Joulukortitkin on vielä tekemättä! Tiistaina olisi viimeinen postituspäivä, saa nähdä lähteekö meiltä tänä vuonna postimiehen matkaan ainuttakaan korttia, vaan joudutteko ystävät kalliit ja sukulaiset rakkaat tyytymään näihin sähköisiin versioihin... Mutta älkää vielä repikö pelihousujanne, kuvia pojista on kyllä teille kaikille niitä kaipaaville tulossa. En vaan tosiaan tiedä onnistunko niitä jouluksi toimittamaan. Sorry.

Mutta siis! Ruokasaliin piti rakentaa pieni studio jälleen, joten hain aitasta nuo julmetun painavat ladonovet (mies töissä). Kaikkea sitä jaksaa kantaa tahdonvoimalla! :)





















Tunnelmallista sunnuntai-iltaa toivotellen!

30 kommenttia:

  1. Voi miten ihania poikia siellä <3

    VastaaPoista
  2. Voi muruja! <3 Niin upeita, tunnelmallisia kuvia!

    Minkä ikäinen Viljo on nyt? Meidän neiti täyttää huomenna 3 viikkoa. Siis vastahan mä synnytin! :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos naana! :) Voi niinpä - aika rientää! Viljo on tänään 12 viikkoa jo! Ja tosiaan, miten teidän vauvakin voi muka olla jo kolme viikkoa... :S

      Poista
  3. Suloisia tonttuja :)

    Tahdonvoimalla siirtyy painavia ovia :D Kaikkee sitä jaksakin, kun intoa ja tahtoa löytyy.

    Noi lasten kuvaushetket on kyllä ikimuistoisia. Minä olen yleensä ottanut lemmikitkin kuviin mukaan - siinä on haastetta jonkin verran lisää.... mutta jos on hyvä idea mielessä, niin mikään ei voi estää sen toteuttamista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna :)
      Totta, inspiraatio kun iskee, niin saa tulla aika isoja esteitä tielle - ja niidenkin yli päästään. ;D
      Tämä oli ihan riittävän haasteellista jo ilman että olisin kissan hakenut leikkiin mukaan.. ;D Mut oishan se ollut hauskaa. :)

      Poista
  4. No jo vain on ihania kuvia. Kyllä kelpaa sukulaisten odotella. Meiltä löytyy myös Hartwallin vanhoja laatikoita, jotka ovat kulkeneet matkassa minun lapsuudesta asti. Jokunen kuva on tullut otettua niiden lomassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on kyllä aarteita nuo laatikot! Itse olen tuon ostanut kirpparilta joskus. Kivaa rekvisiittaa! :)

      Poista
  5. Aivan ihana kuvasarja! Vaikea näistä on valita vain yhtä kuvaa toimitettavaksi sukulaisille!

    Taidankin kopsata tuon sun kuusi-idean. Näyttää niin kivalta.

    VastaaPoista
  6. kivoja kuvia, kritiikkinä vaan, että itse en ymmärrä ylipäätään kuvia jossa lapsella tutti suussa. samoin jos kaupassa pidetään päivällä tuttia - aivan turhaa
    lillis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! No jos nyt lähdettäis jotain "virallisia" potretteja ottamaan, niin varmaan yritettäisiin selviytyä tutitta. :) Tässä meidän kuvaussessiossa oli pakko pelata tutilla lisää aikaa.. Viljo alkoi kitistä ja tutti suussa jaksoi pidempään. Lisäksi tää koko kuvaustilanne oli lavastettujen kuvien lisäksi myös tavallista arkea, johon tuttikin meillä kuuluu ihan olennaisesti. Kuvakansioihin tallettuu meidän perheessä siis kuvia vauvasta ihan kaikissa tilanteissa, oli tuttia tai ei. :)

      Kaupoilla ollessa tutti on ihan ehdoton olla mukana. Ihan meidän itsemme, sekä kanssa-asiakkaiden ostosmiellyttävyyden takaamiseksi... ;) Ei ole kiva tehdä ruokaostoksia, jos kärryssä kulkee pää punaisena kirkuva vauva. Eli ei mielestäni ollenkaan turhaa. :)

      Poista
    2. Ja tähän pitää vielä sanoa semmonenkin juttu tutista kaupassa, että se estää suurimmat ostoskärryjen imeskelyt, ainakin meidän Severin tapauksessa ;)

      Poista
    3. Juu, kyllä se on ihan käytännöllinen kapistus monessakin mielessä tuo tutti. ;)

      Poista
  7. Tosi nättejä kuvia kyllä. :) Suloset pojat! :)

    VastaaPoista
  8. Ihanat! Viljon pöksyt on i-ha-nat! <3 Ja muuten tuosta tutittomuudesta, meillä ainakin jos ihmisten ilmoille lähdetään niin varmistetaan että kaikki laukut ja taskut on puhtaita tutteja täynnä... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin tykkään noista housuista! Ne on vielä vähän isot, kun halusin, että mahtuvat pidempään, on niin söpöt. Ja musta noi housut on ihan Viljon näköiset. Siis, jos housuilla ois nimi, noi ois Viljot. :D

      Joo, horroria ois olla jossain ihmisten ilmoilla ja huomata, että tutti puuttuu! Kun on kyse imeväisikäisistä, niin siitähän ne sen lohdun saa. Jos ei tuttia ole, niin sitten joko huudetaan tai vähintään imetään jotain ei niin puhdasta...

      Poista
  9. Aivan ihastuttavia kuvia <3 (ja jee, että se samsungin iso sininen mainos on tuosta ylhäältä poissa, ilmeisesti sen vuoksi mun kone jumitti ihan kympillä, enkä voinu kommentoida sun aikasempia postauksia?) Niiin suloset kuvat ja Pomm.. anteeksi Viljo on kasvanut ihan hirmusti!! Onnea siis nimestäkin vielä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks! :)

      Ja oivoi! Harmi tuo jumitus! :/ Mä kun en noihin yläpalkin mainoksiin voi itse vaikuttaa, ne tulee automaattisesti Inspirationin toimesta. Toivottavasti jatkossa pelittää!

      Poista
  10. Ihania kuvia! Mitenkä muuten Onni on suhtautunut pikkuveljeen ja isoveljenä olemiseen? Siitä et ole paljoa kirjoittanut, olisi kiinnostava kuulla miten menee! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      En ole tosiaan postausta tainnut aiheesta tehdä, mutta jotain olen kirjoitellut kommenttiosioon kun siitä on kysytty. :) Kivasti meillä menee ja Onni on omaksunut isoveljen roolin hienosti. Herkkänä poikana Onni (erityisesti väsyneenä) ahdistuu jonkin verran vauvan itkusta, jota meillä on valitettavan paljon riittänyt.... ja kuulosuojaimet on pop! ;D

      Mutta muuten, vauvaa hoidetaan, suukotellaan ja paijataan, ja sille esitellään leluja. :) Mustasukkaisuutta ei yllätyksekseni ole juurikaan esiintynyt, vaikka tietyllä tapaa Onni hakee huomiota enemmän kuin ennen: välillä syliin pyrkimällä ja toisinaan kiukuttelemalla. Onni on kyllä kaikenkaikkiaan mielestäni suhtautunut tosi hienosti! Vauva on ollut itkuinen ja tosi vaativa, vienyt hyvin paljon meidän vanhempien aikaa ja Onni on väistämättä jäänyt vähemmälle huomiolle, erityisesti silloin kun mies on töissä ja olen poikien kanssa keskenään kotona. Siitä huolimatta Onni on antanut pikkuveljelle "tilaa" ja on selvästi jo kiintynyt veljeensä mm. huolehtimalla, että toisella on kaikki hyvin. ♥

      Poista
  11. Ihanat tinttuset siellä<3.

    Meillä keskimmäinen sano että.
    elä huudata vauvaa joudut nurkkaan ja kerron islle
    alussa,et olen tuhma ollut kun vauva itkee.
    Nyt tajuaa et sillä on nälkä' tai muuta et siksi itkee.
    Kun ei osaa puhua.

    Ihanaa joulun aikaa sinne:)

    Jamssi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Kyllä Onnikin on vasta alkanut ymmärtämään, että ei vauva "huvikseen" itke, vaan aina on jokin syy ja sitä vauva yrittää kertoa itkullaan.

      Lämmintä joulua myös teille! ♥

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...