tiistai 4. joulukuuta 2012

Viljon juhla

Kuvakavalkadi kastejuhlasta. Kuten arvata saattaa, juhlahumussa ei niinkään tule kameran kanssa heiluttua... Jokunen kuva tuli kuitenkin otettua. Valitettavasti osa kuvista on melko epätarkkoja, sillä oli jo hämärää, enkä jaksanut ehtinyt puuttua kameran säätöihin... Ulkona paukkui pakkanen, mutta täällä kotona oli lämmin tunnelma. Mieleen jää varmasti myös kaunis luminen maisema, vaikkei ulkoa kuvia tullut otettuakaan. Pihalla paloivat juhlan kunniaksi ulkotulet ja lyhdyt.

Kakun kokosin kolmesta neljän munan kääretorttupohjasta. Molemmissa väleissä mansikkamoussea (mansikkahilloa, mansikoita, maitorahkaa ja vispikermaa). Kostutus vaniljamaidolla. Oli tarkoitus tehdä toiseen väliin mariannesuklaatäyte, mutta mansikkatäytettä tulikin niin paljon, että päädyin laittamaan samaa täytettä molempiin väleihin. Koristeeksi olin kaavaillut joko peiton alla nukkuvaa vauvaa tähän tyyliin tai vaaleansinisiä tennareita tähän tyyliin, mutta aikataulu saneli toisin... Lopulta kakusta tuli Rimpsukaisan neuvojen mukaan pelkistetyn elegantti, vaikka en läiskinytkään kermaa saamieni ohjeiden mukaan... ;D Päällinen kaulittua sokerimassaa, kirjaimet otin kirjainmuotilla vaaleansiniseksi värjätystä sokerimassasta ja reunapursotukset vispikermaa ja vaniljakreemiä. Pursotusten päällä lumihiutaleita ja sokerihelmiä.
 Tarjoilupöydässä oli täytekakun lisäksi kuivakakkua...
vadelma-sitruuna -juustokakkua
 pullakranssi ja pikkuleipiä
 sydämen muotoisia torttuja tuorejuustolla ja marmeladilla
 cocktailpiirakoita munavoilla ja savuporotäytteellä
 lohipiirakkaa ja jauhelihapasteijoita

Kastepöydällä oli pieni kukkakimppu; valkoista ja vihreää, kynttilä, kastemaljana vanha Iittalan lasikulho, jonka pappa on voittanut ampumakilpailuista ja isomamman virkkaama pitsiliina. Viljon pään mies kuivasi samalla pitsireunaisella liinalla, joka oli häissämme käsilaukussani nenäliinana.

Uunin reunalle pääsi kummitädin taidokkaasti ompelema enkeli


Ruokasalin peiliin ripustin nämä bikinien yläosat... eikun virkkaamani lippunauhan. Siis tällainenkin oli ihan pakko tehdä pari päivää ennen ristiäisiä, huutava vauva kainalossa. :D

Kangaskirjaimet olivat myös tarkoin varjeltu salaisuus... Minä, joka en ole vähääkään käsityöihminen, ompelin nämä kirpparilta ostetusta retrotyynynpäällisestä. Nämä oli tarkoitus ripustaa johonkin esille, mutta kiireessä jäi... Vanhan ikkunanpokapeilin hyllyllä ne ovat nyt olleet toistaiseksi. :)

Myöskään näitä nimikoituja servettejä ei sopinut paljastaa ennen h-hetkeä
Kotiin laitettiin hieman jouluisempia tekstiilejä, 
tunnelmavaloja, sekä paljon kynttilöitä ja kukkia

Pieni juhlakalu sai paljon mukavia muistoja ja lahjoja. 
En kuvannut jokaista, mutta lämmin kiitos niistä kaikille!
Kiitos ja halaukset avusta myös mammalle, mummille ja siskolle!
Kastemekko on sama, jossa ovat saaneet nimensä mm. mieheni ja Onni. Valittiin aikanaan tämä mekko sen vuoksi, koska esikoinen oli poika. Jos olisimme saaneet tytön, olisimme käyttäneet minun vanhaa mekkoani. 



 Tämän kaunokaisen on tehnyt Viljon isomamma, 
eli miehen äidinäiti.


 Ensimmäiseen adventtiin sopi tämä virsi
13Nyt sytytämme kynttilän
Emmy Köhler 1898


1.
Nyt sytytämme kynttilän,
se liekkiin leimahtaa.
Me odotamme Jeesusta,
seimessä nukkuvaa.

2.
Nyt syttyy toinen kynttilä
ja valo laajenee.
Suo Isä tänne Jeesuksen,
se hetki lähenee.
3.
Nyt loistaa kolmas kynttilä,
niin kirkas, kutsuva.
Oi, kohta meille kuningas
jo syntyy tallissa.

4.
Nyt syttyy neljäs kynttilä,
jo joulu sarastaa.
Me odotamme Jeesusta,
hän kaikki pelastaa.

Sigurd Muri 1963. Suom. Anna-Maija Raittila 1983. Virsikirjaan 1986.



24 kommenttia:

  1. Kaunista ja juhlavaa,upeat ristiäiset oot järjestäny.Ja ihan pari kakkuakin oli vaan :) Ei mut hieno oli kakku,just sellanen vähäeleinen :) Ja ihana pien Viljo,että onkin suloinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rimpsu! :) Itse asiassa olen kakun lopputulokseen tosi tyytyväinen. Mietin, että jos siinä olisi tuon nimen lisäksi ollut vielä jotain härpäkkeitä, ei se olis enää ollut yhtään niin hieno. Less is more ja the simplier the better ja niin edelleen... :)

      Poista
  2. onpas teillä ollu ihanan näköiset ristiäiset ja nam mitä herkkuja :)
    Ja ihana pieni Viljo <3 Noissa alimmissa kuvissa pikkumies oli mun mielestä aivan äitinsä näköinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anskuli. Hirmu paljon riippuu ilmeestä, että ketä tuo pikku-Vilijonkka muistuttaa. Välillä on ihan isänsä, välillä veljensä ja ilmeisesti välillä myös löytyy äitiä... ;)

      Poista
  3. Ihanat juhlat! Juuri sellaiset täydelliset - lämminhenkiset, tunnelmalliset ja muistorikkaat ♥

    Ja mikä mainio supermommy olet, siellä vaan vauva kainalossa hurauttelet kangaskirjaimia ja virkkaat viirinauhoja :)

    Ja hei - parhaat juhlat onkin ne, missä nimenomaan ei ehdi kuvaamaan vaan nauttimaan tunnelmasta ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ne oli kyllä ihanat juhlat. Eikä yhtään tarvinnut pönötellä, vaan oli just rentoa ja lämminhenkistä, kuten toivoinkin. :)

      Ja joo. Loppujen lopuksi, kun sitä leipomistä ei mulle jäänyt niin paljon (kiitos muiden), niin päähänpinttymät oli saatava loppuun.. :P Itse asiassa yksi viirinauha jäi ompelematta - palat kyllä ehdin leikata, eli ehkä sekin jonain päivänä valmistuu. Mut enää ei ole kiire. :D

      Kiitos! ♥

      Poista
  4. Hienot juhlat teillä ollut! mitkä tarjottavat, ihania Viljo-herkkuja!
    Ja itse päähenkilö se vasta sulonen onkin, voi toista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja vähän tuli kiirus noiden Viljo-pikkuleipien kanssa ja sen vuoksi niistä ei tullut niin siistejä kuin halusin... No, olivatpa ainakin omatekoisen näköisiä, heh. :D

      Poista
  5. Paljon onnea ihanalle Viljolle! <3 Ihanan nimen olette pienelle antaneet. :)

    VastaaPoista
  6. Tosi kauniit juhlat olette saaneet aikaan, varmasti vaatinut vähän veronsa (ainakin itse olin ihan puhki ristiäisten jälkeen, vaikka meidän vauva ei silloin vielä valvonutkaan niinkuin nykyään). Nyt voi sitten ottaa rennosti... ennenkuin alkaa ne joulukiireet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna! Kyllä, vaikka juhlat ihanat olivatkin, niin sunnuntai-iltana oli mukavaa, että ne olivat ohitse.. ;)

      Ainiin, joulukiireet!!! o.O Joulu on LIIAN pian... ------> *kiire*

      Poista
  7. Herrrkullisen näköisiä syötäviä!
    Ja nopeastihan nää kuvat tuli ;)
    Jännä muuten noi tennarit. Vaimo teki siskonsa ristiäisiin kakun ja siihen päälle tekaisi juurikin samanmoiset kengät. Ne oli tosi hienot, mutta taisi niissä mennä tovi jos toinenkin tehdessä. Jos sitten seuraavan poitsun ristiäisiin ehdit tehdä tennarit ;)
    Kaunis koti, kauniit juhlat ja kau...komea poika :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks! :) Oi että. Nuo tennarit jäi kolkuttelemaan, joten ehkä ne on joskus saatava tehdä, jollekin (ei meille kylläkään). Tai kai ne kävis 1-vuotiskakkuunkin? :) Mä en ymmärrä mistä johtui, mutta jostain syystä en saanut tulostettua oikean kokoisena niitä tennareiden kaavoja. Sitten en kiireessä ehtinyt alkaa säätämään ja yrittämään, joten jäivät.

      Kiitos ♥

      Poista
  8. Ihanan näköiset juhlat. Kuvista välittyy lämmin ja kaunis tunnelma. Ja mitkä tarjoilut!!! <3

    Ihanaa joulunalusaikaa koko teidän perheelle!

    -Päivi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päivi ♥ Iso osa tarjoiluiden kiitoksista menee ihan muualle kuin mulle. :)
      Ihanaa joulun aikaa sinne teille myös - kääk se on jo ihan kohta! Mihin tää aika menee???

      Poista
    2. Ei kun joo. Tiedänhän mä. Vauvan hyssyttelyyn... ;)

      Poista
  9. Onpas makoisan näköiset tarjoilut! Ja ihanan oloiset ristiäiset muutenkin.

    VastaaPoista
  10. Ihana blogi, täytyypä lueskella:) Ja suloinen vauva ja ihania itse värkättyjä herkkuja=)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...