maanantai 4. helmikuuta 2013

Kesäkuvia, haasteita ja tunnustuksia

Olen saanut jo aikoja sitten kivoja haasteita ja tunnustuksia mm. Susannalta ja Marrulta. Kiitos molemmille! :) Pahoittelut, että näissä kesti, mutta sain kuin sainkin nämä tehtyä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. :)

Susanna muisti minua haasteella, jossa tulee valita kuusi kuvaa viime kesältä. Mukavan piristävää katsella kesäkuvia tähän vuodenaikaan! Tulee kesän kaipuu... Olipa muuten vaikeaa valita vain kuusi, kesästä oli niin paljon kuvia! 
 Syreeni

 Veneilemässä

 Isin kanssa ongella
  
 Aamiainen

Helsinki 

Maha

Olen jo jonkin aikaa sitten saanut Marrulta kaksikin tunnustusta/haastetta. Toisessa tulee tehdä kahdeksan paljastusta ja toisessa vastata kymmeneen kysymykseen.

lempiväri - valkoinen
lempieläin - koira
 lempinumero - 7
paras alkoholiton juoma - vesi
 facebook vai twitter - facebook
 intohimosi - bloggaaminen 
 lahjojen antaminen vai saaminen - molemmat
 mieleisin kuvio tai muoto - sydän
 paras päivä viikossa - perjantai
 lempikukka - lilja

Paljastuksia? Onko enää mitään mitä en olisi täällä paljastanut..? ;D

1. Olen pöpökammoinen. Vouhotan mm. kaupoissa Onnille jatkuvasti, että "älä koske siihen ja siihen", "älä koske nyt käsillä kasvoihin" jne. ja olen jatkuvasti tyrkyttämässä käsidesiä. Kotiin tullessa ei tehdä MITÄÄN ennen kuin kädet on pesty.

2. Edelliseen liittyen. Pelkään suorastaan hysteerisesti vatsatauteja, erityisesti oksennustautia. En itse oksentamista sinänsä, vaan sitä huonoa oloa ennen. Näitä tauteja on taas ihan älyttömästi liikeellä ja lähes joka päivä mietin, että milloin se iskee meille. Ottaisin mieluummin viikon ripulin kuin päivän oksennustaudin jos saisi valita.

3. Kello on 12 ja olen vielä yökkärissä.

4. Olen hyvin pettynyt itseeni mitä tulee viime viikon treeneihin. Yksi vaivainen tunti salitreeniä. Tosin, meillä oli kiireitäkin. Viikolla oltiin liikenteessä ja tultiin kotiin vasta iltamyöhällä. Onnin synttärit valmisteluineen myös veivät aikaa. Sekä kitisevä ja tiheästi syövä Viljo. Sekä miehen työt. Sekä huonot salin aukioloajat. Sekä... kuullostaako selittelyltä? Sitä se ehkä osittain onkin. Joskus iltaisin kun olisi ollut aikaa, on nurkassa nököttävä kahvakuula ollut liian painava. Luomet on painaneet eikä vaan ole jaksanut. Oon vaan ollut tosi väsynyt. Harmittelen myös sitä, että täällä meillä ei ole pyöräteitä, eikä katuvaloja, jonka vuoksi edes vaunulenkeille ei tule lähdettyä. Pitäisi ensin mennä autolla kaupunkiin. Vai miltä kuullostaa vaunujen työntäminen (pimeällä), maantien reunaa, jossa autot ajavat kahdeksaakymppiä? Tämä oli tällainen viikko. Pohjalta on hyvä ponnistaa, vai?

5. Odotettavasti tuo pleikkari on aiheuttanut jo kädenvääntöä täällä. Sitä pitäisi saada pelata jatkuvasti. Hirveää rankutusta ja huutoa, kun lupaa ei heru. Millaisia sääntöjä teillä noudatetaan pelaamisen suhteen?

6. Mulla on stressi. Työstressi. Kyllä! Ohjaajani ovat nätisti kyselleet, mitkä ovat ajankäytön näkymäni lastenhoidon ja tieteen välillä. Olen kertonut mikä tilanne meillä on Viljon huutojen kanssa, eikä tässä nyt töihin ole tarkoitus mennäkään. Mutta ennen Viljon syntymää mulla jäi eräs työ vaiheeseen, jolla olisi nyt vähän kiire. Mun olisi siis yritettävä tehdä töitä rauhallisina hetkinä ja saada tämä keskeneräinen työ asap valmiiksi. Seuraavilla töillä ei sitten olekaan niin kiire. Tähän keskeneräiseen työhön tarttuminen kyllä sinänsä kiehtoo, mutta myös stressaa todella paljon. En edes muista mihin vaiheeseen se jäi, ja pelkästään tämän mieleen palauttaminen vie aikaa. Tässä tarvitaan nyt hyvin paljon joustoa mieheltä. Tulen lähipäivinä olemaan paljon töiden äärellä ja kotityöt, sekä Viljon ja Onnin hoito jäävät miehen harteille Viljon syöttämistä lukuunottamatta.

7. Olen koukussa uuteen Dallasiin. Harmittaa vietävästi kun sarja jäi tauolle. En edes tiedä milloin se jatkuu! Tietääkö joku muu?

8. Tämän vuoden Putous. Harmittaa kun Kristoffer Taxfree putosi. Osui ja upposi. Tällä hetkellä eniten hahmoista huvittaa Sanna Raipe Helminen. Loput eivät juurikaan naurata, Samppa Linna on liian jotain. Ilmeinen? Jutut on vanhoja vitsejä jne. Tämä kausi on ollut huomattavasti heikompi kuin edelliset. All time favourittini tässä ohjelmassa ovat olleet Leena Hefner os. Herppeenluoma, Yossu ja Usko Eevertti. Kaikkien aikojen ärsyttävimmät taas kaikki Jukka Rasilan hahmot, Piia Potka ja Jani Petteri.

Päiviltä saamani haaveita koskeva haaste on vielä 
luonnoksissa ja työn alla. Coming soon!

14 kommenttia:

  1. Tuohon peliasiaan liittyen kun meilläkin rupes oleen rankutusta ja kinuamista että aina vaan pelata ja tuntui ettei lapset enää leikkineet vaan ne kiehnasi vaan millon saa pelata joten tein säännön että vain PE-La-Su on peli päiviä ja pelata saa yhtäkauan kun on ulkoilua eli jos haluaa palata tunnin on myös ulkoiltava tunti. Jos pelaa/katsoo 2 tuntia -2 tuntia ulkoilua jne...(tää ulkoilua yhtäpaljon kun mediatuotteita oli päiväkodin mediakasvattajan neuvo ja minusta oikein hyvä sellainen)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti vinkistä! Tää asia pitäis nimittäin ratkaista lähipäivinä jotenkin. Joku järkevä sääntö siihen pitää saada. :)

      Poista
  2. Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan... eikä aina voi/kerkiä kaikkea tekemään :)
    Heh... toi toinen tais olla melko vanha, kun en ees muistanut tuollaista ;)
    Ihanaa alkanutta viikkoa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä. :) Aika vanhoja joo. Mulla oli molempiin linkitkin, mutta hukkasin ne, kun yhdistelin näitä postausten luonnoksia.

      Kiitos, samoin sinne!

      Poista
  3. Meillä alkoi kans tässä talvella sisäpäivien myötä mennä siihen jatkuvaan pelaamisen haluamiseen kun hetken aikaa annoin pelata enemmän. Nyt otettiin käyttöön tietyt ajat päivästä n.30min. sillä välin kun laitan ruokaa (15min. per lapsi) aamu-ulkoilun jälkeen ja 30min. ennen pikkukakkosta. Jos eivät katso ohjelmaa, saavat jatkaa pelaamista hetken aikaa.
    Tota aikaa voidaan aina vähän soveltaa (varsinkaan kun eivät itse katsele kelloa). Joskus annan pelata kauemmin kun taas usein on jo päiviä etteivät pelaa ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälläkin helposti lipsahtaisi siihen, ellei pysy tiukkana. Se nimittäin meni siihen jo telkkarin ja dvd:n katselussa... Onni oikein käyttää aina tilanteet hyväkseen ja laittaa itse itselleen ohjelmia pyörimään. Tallentelee sujuvasti ohjelmia myös. Ja liian helposti olen antanutkin, kun on ollut "helppo" silloin erityisesti kun mies on töissä ja ollaan Viljon ja Onnin kanssa kolmestaan kotona. Paha juttu, josta pitää nyt tapella eroon. Tiukat säännöt, niin eiköhän se siitä! :)

      Te ulkoilette niin ahkerasti, siinä mun pitäis ryhdistäytyä. Varmaan keväämmällä helpottaa, jos Viljo alkaa nukkua paremmin. :)

      Poista
  4. Toi ensimmäinen kuva on pakahduttavan ihana.Miten sitä kevättä pystyy vielä odottamaan,kesästä puhumattakaan.Lunta leijailee nytkin..

    Pelkään kans vatsatauteja ihan hirveesti,epänormaalin paljon.Se siivoominen on niin kamalaa ja se olo.Lapsesta saakka näin eikä yhtään auttanut asiaa olla vanhusten vuodeosastolla töissä yhden joulun aikaan kun koko osasto henkilökuntaa myöden oli norossa.Sijaisiakaan ei ihan helpolla saanut joten ei auttanu vaikka oli raskaana ja taudissa itsekin.Yh.

    Ja hei,mie olin yöpaidassa vielä päiväunien jälkeen tänään,siinä kolmen maissa :) Unto jäi mummolaan remonttipäivän päätteeks ja ollaan pidelty flunssaa tää päivä,huomenna jatkuu savotta.

    Tsemppiä työstressiin!Ensi kesänä olis töihin lähtö edessä eikä mitään hajua mitä haluaisin tehdä,mihin hakea..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täälläkin tulee lunta oikein pyryttämllä tällä hetkellä... :/ Mutta kyllä se kevät tulee - päivätkin on selvästi jo pidentyneet! :)

      Yökkäri vaihtui päivävaatteisiin eilen kans vasta kolmen jälkeen, jolloin kävin suihkussa. :D

      Kiitos ja tsemppiä sinne savottaan!

      Poista
  5. Joo hei, voin samaistua tuohon vatsatautikammoon. Ja meillä on se tauti ollut nyt joka ikinen vuosi ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Toisina vuosina jopa useamman kerran... Yh!

    Mun uppoo kyllä Samppa Linna, ehkä siitäkin syystä, että noita oman elämänsä Samppoja on näkynyt Turussa aikanaan useampikin... Sellasella ahdistavan todellisella tavalla hauska. ;)

    Mullakin vois muuten olla vielä yökkäri ihan hyvin, yksin kököttelen täällä työmaalla. Pöh!

    Kivaa tiistaita!

    -Päivi-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sympatiat hei sinne kaikkien vatsatautikärsimysten vuoksi! :/ Meillä ei oo ollut varmaan ainakaan kahteen tai kolmeen vuoteen näitä tauteja, joten millä todennäköisyydellä se meille rantautuu ihan kohta, kun puoli kaupunkia (ja puoli Suomea!) on kaatunut petiin. Ei kun siis kumartunut pöntölle...

      Samppa Linna on tavallaan ihan hauska, mut sit taas. Njäääh. Ehkä mulla on vaan odotukset niin korkealla ollut, kun aiemmat vuodet on olleet niin hyviä. Ehkä jos olis Turkutuntemusta enemmän, niin saattais upota paremmin. :)

      Ja yökkäri päällä täällä taas. :D Mut kello onkin vasta 9.46 :D

      Kivaa viikon jatkoa!

      Poista
  6. Mä myönnän, että nyt on se kahvakuula lojunut nurkassa täälläkin. Meidän vaavi oppi konttaamaan ja viime yökin kontattiin 3h keskellä yötä... Nukuin itse neljä tuntia useassa pätkässä. Mä en vaan kertakaikkiaan nyt jaksa. Pakko olla itselleen armollinen, jo tällä ikää...

    Meillä lapset (poika 7v ja tyttö 5v) saavat pelata tunnin kerrallaan, neljä kertaa viikossa. Ennenkuin tämä sääntö tehtiin, oli aikamoista vääntöä peliajoista. Nyt toimii hyvin. Pelaamista ei edes kysytä muulloin. Päivät on merkattu pojan lukujärjestykseen. Meillä tosin vain tietokone, mutta Skylanders villitys on melkoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis todellakin, armoa! Mä olen miehellekin sanonut, että jos mä valitan väsymystä johtuen univelasta, niin mulle on turha tulla kenenkään ehdottamaan, että "mee hei lenkille niin piristyt!".. En ehkä vastais seuraamuksista. Yleiseen nuutumukseen ja väsytilaan urheilu on toki parasta lääkettä ja piristää. Mutta univelkaan ei auta kuin nukkuminen.

      Säännöt on kyllä hyvä olla tuossa pelaamisessa. Muuten ei tuu mitään!

      Poista
  7. Kivoja kuvia valitsit! Niin tulee kesää ikävä taas, kyllä tätä lunta ja kylmyyttä on jo ollut riittämiin!

    Apua, ilmeisesti kirjoitat artikkelia vauva sylissä?? Huoh... been there done that... ;) Tsemppiä tieteentekoon ja lastenhoidon yhdistelmään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks! Onneksi valoa on jo enemmän ja se tuo lupauksen keväästä... vielä vähän jaksaa! :)
      Ja kyllä... huhhuh... soijaa pukkaa! :D

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...