torstai 20. maaliskuuta 2014

Rakas, rakkaampi, tutti






Hauska Cult design tuttipurkki löytyi kirpparilta kahdella eurolla. Aika tarpeellinenkin kapistus nyt kun me ollaan rajoitettu tuon ipanan tuttiharrastusta. Viljo on varsinainen tuttimaakari, joka varmasti nappaa tutin suuhunsa jos sellainen on näkyvissä. Kovastihan tuo on saanut niistä lohtua, mutta nykyään saa imutella enää nukkuessaan ja automatkoilla (hyvä äänenvaimennin). Nyt saa tutit piiloon purkkiin, pois näkyviltä, eikä niitä tartte enää etsiä kissojen ja koirien kanssa sohvan alta/lelukorista/kaapin alta/kengistä... Varmaan tästäkin harrastuksesta pitäisi kohta luopua, mutta en ole tohtinut heti unikoulun perään tehdä niin radikaaleja liikkeitä. Katsellaan ainakin kesään asti ja mietitään sitten uudelleen, josko tutit kävisi hakemassa matkaansa joku pupu/tonttu/keiju/vauva/peikko/avaruusolento...

6 kommenttia:

  1. Me kokeiltiin tutista luopumista 1v.11kk iässä. Meni muuten ihan hyvin, mutta tuttipullosta tuli niin tärkeä että maidolla eli viikon jolloin tehtiin vaihtokaupat että tutit takaisin ja tuttipullo pois. Sujui oikein hyvin. Kolme kuukautta myöhemmin vietiin sitten tutit oravavauvoille. Kirjoitettiin kirje että ei enää tarvita niitä ja jätettiin isolle pihakivelle. Isi orava oli hakenut ne, eikä niitä ole edes ikävöity. Kerran löytyi yksi tutti, niin tyttö kysyi että "äiti, saanko maistaa pienet makustelut?" maistoi ja maha kippurassa nauroi, että pikkuvauvan juttuja, tutin luopumisesta oli silloin kulunut 2kk 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, hienosti mennyt teillä. :) Siihen tutin tilalle voiskin ujuttaa vaikka jonkun unilelun... Viljo ei ole omaksunut mitään riepua tai muutakaan pehmolelua unikaverikseen. On vain toi tutti, mutta ehkä jos joku sellainen tulis tärkeäksi, niin tutista luopuminen olis helpompaa. Tällä hetkellä tuo on vaan vielä niin tärkeä.

      Poista
  2. Ihan mahtava tuttijemma! :D

    Meillä esikoiselta leikkasin tutit rikki sillä viikolla kun täytti 2v. Kuopukselle ei tutit koskaan maistuneet..vaikka yritystä oli!


    http://www.pienilintu.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö! Noi örkit on aika hellyyttäviä. :D

      Poista
  3. Olisi ollut meillä moinen jemma tarpeen, kun ne tosiaan a i n a olivat hukassa. Alkuun poika vielä tarvitsi kolmekin tuttia nukkumaanmenorutiineihinsa; käsiin yhdet ja kolmas piippu suuhun. Meille hammaslääkäri sanoi että kaksivuotissynttäreihin mennessä olisi hyvä luopua kokonaan ja niin juhlapäivänä junaradan lisäksi paketoitiin tutit eikä viimeksi mainittuja enää nähty. Poika ei tutin perään kertaakaan itkenyt, sen ikäinen kai ymmärsi ja hoki itsekin että "hampaat menee vinoon" kun tutista tuli puhetta. Niitä harvoja helposti sujuneita siirtymiä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan sellainen kaksivuotias on jo niin iso, että osaa ymmärtää jollain tasolla tuon tutista luopumisen.. Tuntuu, että Viljo on NIIN vauva vielä, että eihän se nyt tajuaisi yhtään, jos joku tonttu kävis tutit hakemassa... Huuto olis kyllä kova. :P

      Hienosti on mennyt tutista luopuminen teilläkin. Vähän samaan tyyliin meni meillä Onnin kanssa, mutta Onnin kanssa on ollut kaikki muukin helppoa.. Tämä pikkuveli on ihan oma tapauksensa. ;)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...