maanantai 1. syyskuuta 2014

Kissavauvoja

Käytiin eilen moikkaamassa meidän hieman vajaa 6 viikon ikäisiä kissavauvoja. Oiii, olihan ne ihania! Kasvaneet paljon, mutta edelleen ihan rääpäleitä. Luonteet ja temperamentit alkavat tulla esille. Poika on vilkas, utelias ja rohkea. Siskonsa rauhallinen, hieman arka, mukavuudenhaluinen... Aivan sydäntäsärkevän valloittava kaksikko! Olisin voinut marssia kissat kainalossa kotiin jo eilen, mutta ei auta. Vielä on maltettava muutama viikko. 




Remppa- ja muitakin kuulumisia tulossa kunhan ehdin naputella juttua.  Suloista syyskuuta!

26 kommenttia:

  1. Voi apua miten suloiset kisuvauvat ♥

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Ihan maailman suloisimpia. Ja se miten ne hoipertelee, kun ovat vielä niin pieniä... :D

      Poista
  3. Mahtava kaksikko ja kuvailemasi luonteet näkyvät niin selvästi ihan tuosta alimmasta kuvastakin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, eikö. :D Hauska kyllä seurata sitten kun kotiutuvat, että millaisia tyyppejä niistä kehkeytyy. :)

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Ei oo ehkä mitään söpömpää :)

      Poista
  5. On noi kissatkin ihan kivoja, mut eniten fanitan sun huivi & kynsilakka -yhdistelmää! :D

    VastaaPoista
  6. Voi ihanat! Meillekin tulee kissavauva tämän kuun lopussa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oooh, Katjuska! Onnea odotukseen siis sinnekin! :D

      Poista
  7. Huh. Tämän mamman töihinpaluu on vienyt kaikki mehut ja nippanappa ehdin vähän blogeja tirkistelemään...

    OIkein ihanaa syksyä teille sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh nose! On suuri vääryys kun työt häiritsee bloggaus-/blogien lukuaikaa... Toivottavasti kuitenkin silloin tällöin ehtisit myös pitämään pienen blogientirkistelytuokion.

      Ihanaa syksyä sinnekin ja isosti tsemppiä uuteen arkeen! <3

      Poista
    2. Kiitos!
      Kyllä tämä lujille otti neiti 2veen kanssa, nlejä viikkoa töitä ja edelleen itketään perään... :-(
      Aika äitin tyttö tuo on...

      Poista
    3. Voi pientä! :( Mutta onko teidän typy kuitenkin niitä lapsia, jotka reipastuvat kun äiti häipyy näköpiiristä? Toivottavasti pian helpottaa. <3

      Poista
    4. Juu, kuulema itku lakkaa heti kun auton perä lakkaa näkymästä... Mutta se kurja tunne lähteä töihin kun toinen itkee... Huono omatunto, paha mieli.... :-(
      Kiitos, tsemppiä tarvitaan nyt kovasti!

      Poista
    5. Mä niin tiedän tunteen! Onnihan jäi itkemään - joka ikinen aamu. Mulle sanottiin, että kyllä se oppii ja aamut paranee, mutta meillä sitä jättämisitkua kesti vuosia. Milloinhan se loppui? Vielä vuotta ennen eskariakin, kerhoon mennessään jarrutteli ja joskus vähän itkikin. Mutta sitten jäätyään oli kaikki hyvin. Se on kyllä hirveän raskasta. :/ Mutta siis toivotaan, että teidän tyttö tosiaan tottuu, eikä tee Onneja. <3

      Poista
  8. Voi ihme, miten suloisia nuo pennut voivatkaan olla! Pienet tassut ja untuvanpehmeä turkki. Niiiin ihania <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö! Ihan piti varoa, että ei purista liian kovaa. Ovat niin pieniä, pehmeitä ja hentoisia. <3

      Poista
  9. Oiii, onnea tulevasta perheenlisäyksestä♥

    VastaaPoista
  10. No voihan nyt söpötys sentään :) ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marika, äläpä muuta sano! :) Ja vielä yli viisi viikkoa... ♥

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...