maanantai 22. syyskuuta 2014

Pupun tutti

Sain eilen ex-tempore ajatuksen päähäni, että nyt lähtee tutti. Sen kummemmin asiaa miettimättä tai pohjustelematta haettiin tutti sängystä ja kehoitin maistelemaan sitä viimeisen kerran. Jotenkin tuo tuttisuinen pikkulapsi on niin hellyyttävä näky, että olin jo lähes perumassa koko ideaa.. että ei kai sillä nyt kiirettä ole. Tutti oli pitkään Viljolle hyvin tärkeä apu rauhoittumiseen, vaikka sitä ei pitkään aikaan ole käytettykään kuin nukkuessa. Kun yöunet saatiin kuntoon, tutti jäi kokonaan pois päiväkäytöstä. Otin itseäni niskasta kiinni ja ajattelin, etä joskushan tuosta olisi kuitenkin luovuttava, joten miksei nyt heti?

Kehittelin pikaisesti yksinkertaisen tarinan metsässä asuvasta pupuvauvasta, jolla on tosi paha mieli, kun sillä ei ole tuttia. Ja se tulisi tosi iloiseksi, jos saisi Viljon tutin. Viljo voisi ilahduttaa pupua.





Tutti laitettiin pussiin ja vietiin metsän reunaan, vanhan omenapuun alle. Sieltä pupuäiti kävisi hakemassa pikkuiselleen tutin.



Hei hei, tutti.


Leikkien lomassa kävin hakemassa pussin tutteineen taskuun ja kyllä olikin ihmetys suuri, kun myöhemmin huomattiin tutin hävinneen. Missä se on? "Toolla, metsässä".


Nyt pupuvauvalla on hyvä mieli. 


Eilen nukkumaan mennessä Viljo ei muistanut koko tuttiepisodia, vaan etsi tuttia sängystään. Käytiin uudelleen läpi tutin antaminen pupulle ja toinen käpertyi sänkyynsä hyvin murheellisen näköisenä... Kolme kertaa kyseli vielä tutin perään. Pyöri, ähisi, oli levoton, itki, nyyhkytti ja huusi kunnes väsähti ja nukkui heräämättä aamuun asti. Aamulla herättyään kyseli vielä tuttia, mutta sen koommin sitä ei ole mainittu. :)

22 kommenttia:

  1. Aika helpon kuuloisesti on teilläkin tutista luovuttu, meillä on kanssa käynyt ihan huomaamatta moinen luopuminen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niina, mä olen ihan ällikällä lyöty! o.O En ois uskonut, että Viljon kohdalla tää käy näin helposti..
      Hyvä että siellä teilläkin! :)

      Poista
  2. Vau!
    Meilläkin pitäisi tuo sama homma tehdä, mutta mutta se kun on tosiaan suloinen tuo meidänkin 2v tuttisuu. Asiasta on kyllä jo puhuttu ja kirjastosta lainattu aiheeseen sopivia kuvakirjoja niin tämä meidän imuttelija laittaa kirjan pois ja hakee paljon mielenkiintoisemman työkoneita-kirjan ja pitää tutistaan kiinni ;) Ja myönnän, haluan pitää tuon kuopuksen vielä piiitkäään vauvana =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hyvä tapa on tuokin, että luetaan kirjoista ja vähän valmistellaan! Mä otin nyt laastarin kerralla irti, mutta yllättävän kivuttomasti tuntui käyvän. :) Ja sama homma, kyllä tässä kuopuksen kohdalla jotenkin homma on hieman haikeaa... Pidä vaan siellä teillä vauva vielä hyvällä omallatunnolla! :)

      Poista
  3. Tsemppiä Viljo! Aika parantaa haavat :) Meidän pojalta napattiin unitutti extempore n. 6kk ikäisenä. Muutamat ähinä ja itku yöt se maksoi, mutta kylläpä ei herra sitä osannut kysellä eikä ikävöidä..Nyt jos näkisi tutin niin en usko että edes tietäisi mikä se on :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, AnnaRiikka :) Ooooh, teillä onkin irtauduttu tutista jo varhain! Hieno homma! Mä en uskaltanut ajatellakaan silloin huonojen öiden aikaan moista. Nyt tuntui hetki sopivalta ja hyvä niin. :)

      Poista
  4. Kirjoitin juur samasta aiheesta, ja meilläkin kerrottiin tutin menneen oravavauvoille. Yhtä huutoa oli ensimmäinen ilta ja yölläkin heräsi mutta nyt taitaa tutti olla unohdettu! Huippu juttu kun teillä(kin) jäi pois helposti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyykin käydä lukemassa sun teksti! :) Kyllähän se varmaan on aluksi outoa noille pienille, kun siihen on niin tottunut, mutta äkkiä se näyttää myös unohtuvan. :)

      Poista
  5. Ihana Viljo <3 Me aikoinaan tehtiin hiirivauva onnelliseksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Marru :) Jep, hiiret, oravat, puput ja siilit taitaa olla aika yleisiä tuttien käyttäjiä. :D

      Poista
  6. Meillä kans pariyötä ähistiin levottomana kun äiti ja hoitotäti yhteistuumin päättivät unohtaa antaa tutin ennen unille menoja..hoitokaverin tutia mietteliäänä katselee..kiva olis tietää pienen ajatukset että mikähän homma se oli kun oma tuti mystisesti vaan hävisi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näinpä! :D Hyvä, että teilläkin selvittiin parin yön eroahdistuksella! :)

      Poista
  7. Voi, ihana <3 Meillä tein esikoisen kanssa niin, että katkaisin salaa tutista imuosan pois ja kun poika löysi tutin, niin yhdessä ihmeteltiin, että oho tutti on mennyt rikki ;) Tyytyi sitten pitämään sitä öisin kädessä ja siitä sit muutaman päivän kuluttua ompelin tiukasti sen tutin kiinni nallen suuhun ja poika piti nallea sängyssä, kunnes unohti koko tutin ja sit salaa irrotin sen jossain vaiheessa :) Nuoremman kanssa kävi ilmeisesti helpommin, koska en muista ollenkaan kuinka siitä luovuttiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi Pepita! Miten hauska tapa vierottaa tutista! <3 Onpas nuo pienet tutteineen hellyyttäviä. :')

      Poista
  8. Meillä "unohtui" tutti mummulaan :) varauduttiin kovaan itkuun ja tutin vaatimiseen ( tutti oli aina nukahtaessa suussa ), ikääkin oli jo 2,5 v :( Viisi minuuttia ähki, vähän itki ja kyseli tutin perään, se oli siinä eikä tutin perään sen koommin kyselty :) nuorempi lapsista ei koskaan tuttia syönytkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Unohtuminen" on varmaan hyvä keino myös. ;) Monet vanhemmat varmaan varautuu pahimpaan tutin pois ottamisen jälkeen, mutta usein yllättyykin positiivisesti.

      Musta on TOSI outoa, että Viljo ei ole kysellyt tutin perään. En tajua! :O Tänään kyllä itkeskeli nukkumaan mennessään vähän kauemmin kuin tutillisena, mutta rauhoittui kuitenkin ja nukkua tuhisee ihan hiljaa. Amazing! :)

      Poista
  9. Hienoa Viljo, meni yhtä helposti kuin Helmi-kaverilla täällä!
    Helmi tosin oli silloin vasta 1,5v ja edelleenkin muistaa joskus mainita, miten "tutti meni rikki"...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, Helmi! ;) Tärkeitä juttuja, ne jää mieleen. <3

      Poista
  10. Ihana:) Nuo Viljon ilmeet on jotenkin niin hyvin saatu taltioitua kameralle! Me selitimme juuri 2v täyttäneelle pojalle hammaslääkärin sanoin että hampaat menevät vinoon ja siksi ei voi syödä enää tuttia. Meni läpi ja tutti jäi yhdessä illassa eikä sitä sen koommin kyselty..Kuulostaa kyllä tosi ronskilta teidän hellyttävään tarinaan verrattuna :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks :) No ei oo kyllä yhtään huono tuo teidänkään tapa. Ei pitäisi aliarvioida näiden pikkuisten älyä. Ihan hyvin voi perustella asian myös niin kuin se on! Ja hyvä, että selitys kelpasi. :)

      Poista
  11. Hurraa Viljo ! Meillä haki kesällä Hiiri äiti vauvalleen tutit. Vartti sitä ihmeteltiin ja siihen se sitten jäi/unohtu :)
    Yhtään ei itketty perään eikä nukkumaan mennessä niitä kaivattu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti allidaalia. :) Ihanat hiiret <3 Hienosti meni teilläkin!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...