maanantai 27. heinäkuuta 2015

Taaperoiässä

Kissavauvat Pipsa ja Patu täyttivät muutama päivä sitten vuoden. Ikävä kyllä koko synttäripäivä meinasi tyystin unohtua, joten saivat tyytyä vain onnentoivotuksiin ja muutamaan ylimääräiseen rapsutukseen. Ehkä pitäisi kunnostautua ja järjestää kunnon kekkerit merkkipäivän kunniaksi vielä jälkikäteen. Todellinen crazy cat lady tekisi niin. :D

Kissat ovat luonteeltaan edelleen melko erilaisia, kuten jo pentuna kävi ilmi. Patu on rohkea seikkailija, jota kiehtoo ulkomaailma suuresti. On ollut joitakin kertoja tuossa omassa pihassa meidän kanssa ulkoilemassa. Tykkää juoksennella lasten kanssa, kiipeillä puissa ja juosta pallon perässä. On aika hömelö ja tohelo, muttei mikään kovin tyhmä. Mies nimittäin todisti tuossa pari päivää sitten tilannetta, jossa Patu nousi ruokiksen oven vieressä olevan peltipöntön päälle seisomaan, tuki toisella tassulla seinään ja toisella tassulla avasi oven kahvasta painamalla. Oltiinkin ihmetelty, miksi ovien taa jätetyt kissat pääsevät öisin yläkertaan... Mysteeri selvisi. 


Vanha omenapuu on mainio leikkipaikka sekä 
ihmis- että kissalasten mielestä.


Pipsa on prinsessa, arvonsa tunteva, Hänen Ylhäisyytensä. Pipsa tykkää viettää päivänsä nukkumalla. Ja nukkumalla. Ja kauneusuniensa välillä ottaa parit nokoset. Toisinaan istahtaa ikkunalaudalle katselemaan ulkona lenteleviä lintuja. Joskus uskaltautuu jopa matalana kuistille, mutta luikkii kyllä äkkiä takaisin sisään turvaan. Osaa kyllä vetää välillä ihan kunnon ralliakin ja joskus oikein hyökkää veljensä kimppuun ja haastaa painiin. 


Patu on hieman seurallisempi kuin Pipsa, mutta molemmat tulevat luokse kutsusta ja usein pyytämättäkin. Iltaisin hammaspesulle mentäessä Pipsa tulee jalkoihin kiehnäämään ja Patu hyppää lavuaarille ihmettelemään hanasta valuvaa vettä. Tehnyt sitä kohta vuoden ja vieläkin se on yhtä hauskaa. :D



Kumpikin kissa on tosi kiltti ja ovat oppineet ehkä viimein talon tavoille. Ainakaan lisää tapetteja ei ole viime aikoina revitty tietääkseni. ;) (toivottavasti tää ei kostaudu). Ovat edelleen aika leikkisiä, vaikka rauhoittuneet rutkasti. Molemmat kissat tykkäävät lapsista, erityisesti Onnista. Patu oikein juoksee vastaan kiehnäämään kun Onni tulee jostain kotiin. Viljon kanssa kumpikin kissoista on hieman varuillaan ja molemmat ovat pari kertaa näyttäneet kyntensäkin, kun Viljo ei ymmärrä antaa olla rauhassa. Antavat kuitenkin kärsivällisesti Viljonkin paijata ja jopa kantaa roikottaa ja retuuttaa.



6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Onhan ne! Silloin kun ne ei herätä rallillaan puoli viideltä aamulla... ;) :D

      Poista
    2. Kyllä ne siitä rauhottuu.). meidän jo edesmennyt kolli tykkäsi herätellä muksuja öisin hyökkimällä kiinni varpaisiin, mutta se loppui aikaa myöten. samoin meidän kissamuori 14v on rauhottunut kyllä aika tavalla, ehkä siksi onkin kova kissakuume;D

      Poista
    3. Joo, nehän on jo nyt vajaassa vuodessa rauhoittuneet hurjan paljon. Mutta saavat kyllä niitä hulluuskohtauksiakin. :D Ja usein siihen aikaan kun muut vielä haluaisivat nukkua, joten onneksi saadaan ne suljettua alakertaan ovien taa, eivätkä häiritse nukkumista. ;)

      Kissakuume on paha! ;)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...