lauantai 18. heinäkuuta 2015

Tahdon kävellä kanssasi Lantakenissa

Tänään iltapäivällä mies lähti töihin ja Viljon kanssa käytiin heittämässä Onni kaverilleen yökylään (ekaa kertaa ikinä!). Siinä kotiin ajellessa kysyin Viljolta, että "Mennäänkö käymään Plantagenissa? Vai mitähän kivaa me tehtäisiin kun ollaan kahdestaan? Mitä haluaisit tehdä äidin kanssa?".

Takapenkiltä kuului tomerasti: "Kävellä Lantakenissa". My boy. ;) Ei muuta kuin auton nokka kohti puutarhamyymälää, joka oli varmasti vielä melkein tunnin auki, kun kello oli vähän yli viisi. Ja kilin kellit! Plantsu oli mennyt kiinni jo klo 17.00. Otti pattiin. Varsinkin takapenkkiläistä, joka taisi ajatella, että nyt jäi äitin lupaama jätski saamatta. Onneksi naapurissa oli Honkkari kuuten asti auki. Tehtiin kierros, ostettiin juustokupu, kaksi jätskiä ja ulkoa kojusta vielä litra mansikoita. Mutta vielä kotimatkallakin kuului takapenkiltä surkeasti: "Ei ollut Lantakeni auki...".


Kotona syötiin jätskit ja otettiin kännykällä parit ootd:t aitan takana.



Kiva shortsihaalari on muutaman euron kirpparilöytö. Oli muuten aika kivan näköinen selkäpuolelta tuon aittaan nojailun jälkeen... ;)

Viimeisiä jätskipapereita nuollessa saatiin sade niskaan, joten siirryttiin viettämään tätä harvinaista laatuaikaa sisälle. Huristeltiin vähän autoilla, luettiin kaksi traktorikirjaa, yksi eläinkirja ja yksi ankkakirja. Ja saatiin huippuidea tehdä sämpylöitä iltapalaksi.

Googlasin rimpuilevalta mammalta nopean sämpyläohjeen, laitoin uunin kuumenemaan, sekoitin taikinan ja lusikoin taikinan pellille. Kun raotin uunia, sieltä pölähti hyvin sankka savu. Öy nöy!
Uunista tuli niin paksua ja mustaa savua, että palovaroitin alkoi ujeltaa. Ei muuta kuin uuni pois päältä, luukku kiinni, liesituulettimen nupit kaakkoon ja ovet auki. Ja sormi suuhun.

Viljo istui katselemassa kuistilla silmät pyöreinä kun keikuin jakkaralla heiluttelemassa Roope Setä -lehteä palovaroittimen alla, että ujellus loppuisi. En ihan yltänyt jakkaralta varoittimeen, että olisin saanut sen irti. Soitin miehelle töihin, että mitähän mä nyt teen.. :D Sain ohjeeksi hakea aitasta a-tikkaat ja ottaa varoittimen irti. Tikkaita noutaessa palovaroitin oli jo hiljentynyt, joten se sai jäädä paikalleen. Mies piipahti kuitenkin kotona kurkkaamassa uunia. Sitä uunia, jota ei uusittu keittiörempan yhteydessä, koska se toimii ihan hyvin. ;)

Sämpylät päätyivät siis pelliltä suoraan kompostoriin, käymättä uunissa, koska en tiedä kypsyvätkö sämpylät savustamalla. Tämän vuoksi yksi pieni alahuuli venähti taas melko pitkäksi.. Mutta onneksi oli mansikoita! Mikään ei voi harmittaa kovin kauan, jos on iltapalaksi mansikkamaitoa.

Myöhemmin saatiin vielä kyläluudalta viestiä.


Ihan mukava kahdenkeskinen ilta, vaikkei päästykään Plantageniin eikä saatu sämpylöitä. Huomenna uusi yritys.
Kauniita unia!

4 kommenttia:

  1. Ihana Viljo... ja hih... eikös se oo ihan ok, et mä sain ihanat iltanaurut... Mut oikeesti mulle tuli myös pieni tippa silmäkulmaan, kun aattelin pienen pojan pettymyksiä :)
    - Kauniita unia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut onneksi kovin suuri pettymys tämä! Plantagen on kuitenkin lähes vuoden jokaisena päivänä auki... :D

      Aurinkoista sunnuntaita, Marru! <3

      Poista
  2. Ihanat :D Ja kiva nähdä että Whatsappikin on käytössä, meillä se on ollut tämän kesän juttunen ja hyvä juttu onkin :D

    Mukavaa uutta viikkoa teille ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Whatsappi on kyllä hyvä, eipä tule juuri tekstareita enää läheteltyä.. :)
      Uuteen viikkoon, aurinkoa sinne! ♥

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...