perjantai 9. lokakuuta 2015

Ärsyttävät, ihanat lapset

Aamulla viereen kömpii unelta tuoksuva pörröpäinen taapero raidallisessa jumpperissaan. Toisessa kädessä on keltainen taskulamppu ja kainalossa oma tyyny. Pienen ähinän ja ähellyksen jälkeen tyyny on asetettu paikoilleen, taskulamppu viereen ja lämmin poika kaivautuu syvemmälle kainalooni ja kuiskaa: Äiti on ihana.

Mulla on maailman ihanin kolmevuotias, ajattelen.

Myöhemmin päivällä yritän tainnuttaa tuota ihaninta kolmevuotiasta päikkäreille. Jo pitkälle toista tuntia. Käyn pari kertaa palauttamassa sängystä karanneen takaisin petiinsä. Muutaman kerran haen sängystä pois ylimääräiset lelut ja peittelen uudelleen. Nyt pää tyynyyn. Vielä riittää hermoja. Sängystä kuuluu koko ajan jotain ja välillä kirkas ääni: Minä en nuku. Minä en nuku IKINÄ! Jossain vaiheessa menee hermot ja karjun viereisestä huoneesta: NYT NUKUT!!! 

Mulla on ihan ******** ärsyttävä kolmevuotias, joka ei nuku ja sillä on paska, huutava äiti.

***

Koulusta kotiutuu tokaluokkalainen ja pojat käyvät lähes saman tien toistensa kimppuun. Pienempi ulvoo pienimmästäkin vääryydestä ja isommalla on omat konstinsa pikkuveljen kiusaamiseen ja kiihdyttämiseen. Jatkuvaa nahistelua. Kumpikin on toiselleen kuin punainen vaate, pelkkä läsnäolo tuntuu olevan riittävän hyvä syy tappeluun. Annan selvittää välinsä keskenään, mutta välillä on pakko puuttua, koska en vaan jaksa kuunnella enää!!! Jatkan motkotusta seinän toisella puolella ja työnnän pyykkiä koneeseen... Mulla täytyy olla maailman ärsyttävimmät kakarat, ajattelen, kunnes kurkkaan seinän toiselle puolelle, jossa veljekset istuvat vierekkäin sohvalla ja isoveli lukee pikkuveljellensä kirjaa. Kaikessa rauhassa ja yhteisymmärryksessä. Mitä oikein tapahtui?! 

Katson sovussa istuvia veljeksiä ja mietin, että mulla täytyy olla maailman ihanimmat lapset.



Aurinkoista viikonloppua, 
me aloitettiin näiden velikultien kanssa just syysloma! :)

12 kommenttia:

  1. Hyvää syyslomaa sinne teille!
    Meillä alkoi vähän kurjasti... Kolmeveellä lämpöä ja kurkkua valittaa, mies ja keskimmäinen flunssassa.
    Minä ja kymppi vee vielä sinnitellään... Toivottavasti ei koko lomaa sairasteta.

    Voi täällä kans eilen yks joka koki kunnon morkkiksen. Mulla ollu tosi raskasta töissä, unet jääny vähiin ja monta iltaa yksin lasten kanssa. Eilen vaan sitten iski kunnon väsypiikki ja hermot ei sitten ihan kestänyeet tyttöjen tappelua jota oli koko illan. Karjuin kuin emoleijona ja mielessä kävi jo monta kertaa ajatus maailman kamalimmista ja tottelemattomimmista kakaroista...

    Jos muistais enskerralla paremmin olla huutamatta. Ei mitään hyötyä. Nuorimmaisen valuttaessa kyyneliä pitkin pyöreitä pehmeitä poskiaan mulle iski kyllä niin "huono äiti" fiilis ja sitä jatkunut vielä tänäänkin. Pitänyt ihan urakalla sylitellä ja pyydellä anteeksi, puolin ja toisin. Voi kun jaksais aina hillitä itsensä...

    Mutta just se kun ne tuhisee unenpöpperöisinä... maailman rakkaimmat ja ihanimmat mukelot... Se tunne... se rakkauden määrä...

    <3

    Amy

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Amy :)

      Voi eikä! :( Toivottavasti menee pikaisesti ohi, eikä kierrä kaikkia tuo tauti, että ehditte nauttiakin lomasta.

      Joo, aina niitä ärähdyksiä seuraa morkkis... mut sitten taas mä oon koittanut ajatella, että kun ne näkevät ja oppivat myös sen suuttumista seuraavan katumuksen ja anteeksipyynnön, niin ehkä niistä kasvaa ihan täyspäisiä. :D Siis että kaikkien tunteiden näyttäminen sallitaan (jopa aikuisilta), mutta ne voidaan sitten käsitellä. :) Vaikka kyllä se vähän pidempi pinna vaan olisi toivottava...

      Paranemisia sinne!

      Poista
  2. Hih... ihana postaus <3
    Oikein mahtavaa viikonloppua ja lomaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marru :) Aurinkoista viikonloppua sinne kans!

      Poista
  3. Ihana kirjoitus ja niin totta. Lapsi on maailman ihanin ja toisena hetkenä niin rasittava että oksat pois. Nukkuminen tai sinne jääminen ei ärsytä täällä, mutta voi se ensin hyvin alkanut ruokailu joka usein muuttuu kummalliseksi kiipeilyksi ja laulamiseksi..etenkin aakkoslaulu korkealta ja kovaa kesken vanhempien kuulumistenvaihdon on toooosi kivaa;) Mutta hyvää syyslomaa ja etenkin niitä hyviä hetkiä lasten kanssa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että joku muu(kin) sanoo, että sellaisia ne lapset on. Että kaikki ei johdukaan vain mun nopeasti vaihtelevista mielentiloista... ;D

      Kiitos, mukavia lomapäiviä sinnekin! :)

      Poista
  4. Mukavaa lomaa! Miten lapset osaakin olla niin ihania ja toisaalta niin ärsyttäviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Joo, lapsissa ja miehissä on paljon samaa... :D

      Poista
  5. Ihana postaus. Tätä just samaa täälläkn :) Hyvää syksyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiina, hyvää syksyä teillekin! :)

      Poista
  6. Meillä oli eilen päiväkodin vasu ja mua nauratti kauheasti kun mulle kuvailtiin positiivisesti millainen poika siellä päivät on😀kysyinkin että puhutaanko me nyt varmaan meidän pojasta😀kotona kyllä osataan olla toisinaan pikku piru ja koetella sen sata kertaa hermoja.mutta osataan myös sanoa#äiti on mun rakas äiti😍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hansku, just tyypillistä! :D Mä olen päiväkodin vasuissa aina ihmetellyt samaa. :D

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...