sunnuntai 7. helmikuuta 2016

9-vuotissynttärit

Kuvitelkaa kymmenen 7-10 -vuotiasta, yksi kolmevuotias ja yksi nelivuotias lapsi samojen seinien sisään kreisibailaamaan kuin viimeistä päivää (siltä se välillä tuntui ;) ). Lisäboostiksi karkkia, jätskiä, limua ja kakkua, ettei meno vain vahingossakaan kävisi liian rauhalliseksi. Pullonpyöritystä, tietovisaa ja piiloleikkiä. Luojan kiitos meillä oli suunniteltua ohjelmaa, sillä en tiedä olisiko meillä muuten enää seinät pystyssä tässä talossa. :D 

Mutta aivan ihania nuo pienet alakoululaiset kyllä kaikesta yliriehakkuudestaan huolimatta. Söpöjä kuin mitkä. Poikalauman seassa oli kaksi tyttöäkin, jotka halusivat auttaa pöydän kattamisessa ja antaumuksella taittelivat servettejä. Ihanat  Tykkään kovasti, että meillä käy Onnin kavereita kylässä, mutta onneksi niitä on yleensä vähän vähemmän kerrallaan. :) Synttäreitä meidän talossa juhlitaan seuraavan kerran vasta syksyllä, joten kyllähän tuollainen parituntinen menee heittämällä vähän kovemmassakin metelissä. Varsinkin kun tietää miten tärkeitä juhlia ne ovat. Olen tosi iloinen siitä, että meidän tokaluokkalaisella on noin kivoja kavereita. Ja jokainen kutsuttu pääsi paikalle!







Nyt on lelut kerätty lattialta ja valoja himmennetty, että lattialla olevat popparit, sipsit ja muut murut eivät ota niin silmiin. Imuroida ehtii huomennakin. Juhlakalu ja pikkuveli ovat keräämässä voimia uuteen viikkoon ja itse heittäydyin tähän sohvalle kuuntelemaan hiljaisuutta ja tulen rätinää uuneissa. Aion juoda lasillisen viiniä hyvällä omallatunnolla ja ehkä vielä toisenkin.

Pirteää viikon aloitusta!

ps. kiitos kommenteista edelliseen postaukseen! Heräsi paljon ajatuksia. :)

7 kommenttia:

  1. On teillä kyl kaunis koti ja persoonallinen. Onnet pojalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisa, niin on teilläkin. :)
      Toimitan onnittelut perille, kiitos! ♥

      Poista
  2. Myöhäiset onnittelut 9-vuotiaalle! Oikein vauhdikkaan kuuloiset synttärijuhlat ja ah teidän koti on niin kaunis! Siitä riehumisesta ja rallaamisesta on itselläkin kokemusta kummipojan synttäreiltä. Silloin ei auttanut kuin vetää suupielet korviin ja melskata mukana..(ja vilkuilla välillä toiveikkaana kelloa josko rauha pian laskeutuisi)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista! ♥
      Ja siis joo, rallaamista ja ääntä kyllä kestää aikansa, mutta sitten kun joukossa on aina joku, joka kiusaa kissoja, pelleilee ruokapöydässä niin, että ruuat lentää suusta, työntää karkkeja nenään ja korviin ja opettaa pikkuveljelle hieman epäsopivia sanoja, niin on pakko puuttua peliin. ;) Onneksi pääsääntöisesti osaavat käyttäytyä. :D

      Poista
    2. Oh my!! Tuollaisesta käytöksestä sitten vain porttikielto seuraaviin bileisiin!!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...