maanantai 12. kesäkuuta 2017

Hiihtoa ja sinisimpukoita (maaliskuun treffit)

Jos nyt vähän laahaavat jälkijunassa nämä treffipostaukset, niin haittaako se... koska tämä meidän kesäsää on mitä on, niin eikös olekin just hyvä hetki palata tunnelmissa meidän maaliskuisiin "treffeihin"? 

Maaliskuun lapsivapaa tuntui jo vähän liioittelulta. Ei niinkään loisteliaan sisältönsä puolesta (not), vaan koska tuntui, että jatkuvastiko tässä nyt täytyy deittailla. Vastahan ne edelliset treffit saatiin pakettiin, kun lapsia oltiin taas kärräämässä anopin hoiviin. Vähän melkein hävetti.

Perjantai-illan ohjelmaan ei aikataulujen puolesta mahtunut muuta kuin kotihiireily, eli pitsat ja leffa kotisohvalta, sekä pitkät yöunet. Mutta sehän sopi kotihiirille. Lauantaiaamun säätutka näytti kaunista, kevätaurinkoista keliä ja mieli teki jonnekin ulkoilmaan hyvin nukutun yön jälkeen. Olen jo pitkään harkinnut suksien - siis ihan perinteisten hiihtosuksien hankintaa, mutta en vain ole saanut aikaiseksi. En myöskään ole ollut varma tykkäänkö hiihtämisestä, sillä edellisestä kerrasta ladulla tulee varmasti jo yli 20 vuotta. Jestas. Ajatuksen tasolla aurinkoisessa säässä sivakointi kuitenkin houkutteli, joten teki mieli ainakin kokeilla josko sitä vielä pysyisi pystyssä. Kaikkea tämä (lähestyvä) keski-ikä teettää.

Valitettavasti kaikki ladut olivat sulat koko Uudellamaalla, joten jos talviurheilua halusi harrastaa, piti suunnata pohjoisemmaksi. Onneksi Lahti oli riittävän pohjoisessa hiihtoa ajatellen, sillä netti osasi kertoa, että Messilän ladut olivat vielä varsin kohtalaisessa kunnossa. Niinpä jatkettiin helmikuussa alkanutta talviurheiluteemaa ja käännettiin auton keula kohti Lahtea.

messilässä

Vuokraamosta sukset jalkaan ja ladulle. Kyllä voin rehellisesti myöntää, että parit ekaa kilsaa oli olo kuin hölmöläisellä. Siltä myös varmasti näytti. Vauhti ei päätä huimannut, todellakaan. Mutta hauskaa oli ja loppua kohden sujui koko ajan paremmin. Tulipa tuolla hoilattua Antti Tuiskua (anteeksi, en voinut estää) ja imitoitua Marja-Liisa Kirvesniemeä. Hiihdettiin noin 11-12 km, kun vähän eksyt.. poikettiin kymppikilsan ladulta.

hiihto messilässä

Hiihtäessä tulee kova nälkä, joten palauttavat hamppariateriat syötiin Messilän Bistrossa ennen kotimatkaa. Kotona hiihtorääkistä säikähtäneet lihakset lepyteltiin saunan lauteilla ja illalla kokattiin pitkästä aikaa sinisimpukoita valkoviinissä. Katsottiin myös joku leffa (jota en enää muista) ja syötiin karkkia. Yllättävää!


simpukat valkoviinissä

Koska sunnuntaina lapset kotiutuivat vasta iltapäivällä, oli mukavaa istua aamupalapöydässä pitkään, aivan kaikessa rauhassa.


breakfast

Sunnuntaina ehdittiin myös hyvin vielä lenkillekin ennen poikien kotiutumista. Ihan kotikaupungin maisemissa tuli tallailtua ja fiilisteltyä lähestyvää kevättä.

Tällaisten viikonloppujen jälkeen on kyllä erityisen mukavaa rutistaa noita muksuja ja aloittaa uusi viikko. Onneksi meillä on vielä reilun puolen vuoden treffit treffaamatta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...